Kirena Open takana. Aamuun asti piti miettiä osallistumista, kun tiesi että menee koko päivä tuossa touhussa ja olis kotonakin hommaa riittänyt.
Sadetutkan ja sääennusteiden tutkailut näyttivät että keli voisi alkuun olla huono, mutta paranisi nopeasti. Ihan tähän ei päästy. Ensimmäinen kierros heitettiin käytännössä todella kovassa tuulessa ja lumisateessa. Luovuttaminen oli varmasti useammalla ukolla mielessä. Loppujen lopuksi toiselle kierrokselle lähdettiin yhtä miestä pienemmällä osanottajamäärällä.
Rata oli normaaliradan ympäristöön rakennettu 13-väyläinen muunneltu rata. Käytännössä ainut normaali väylä oli #5 (normaalisti #3). Muut ”normaalit” olivat pidenettyjä 20-40m. Normaalikelillä rata olisi varmasti ollut mukava pelattava, tuo em. tuuli kuitenkin teki siitä todella haastavan, ainakin näin amatöörille. Väylien PAR-lukemia ei oltu määritetty, joten puhutaan nyt vain kokonaisheittomääristä.
Ensimmäinen kierros sujui vähintäänkin vaihtelevasti, yhdelle väylälle onnistuin heittämään kakkosen. Muuten mentiinkin pääasiassa neloslinjalla ja taisipa taulusta pari seiskaakin löytyä. Oudot väylät ja puoliouto ympäristö teki sen, että etäisyyksien arviointi oli aika hakuammuntaa. Lopputulos kierrokselta 55, amatöörisarjan kärki oli kuitenkin vain muutaman heiton päässä. Muiden tuloksia vilkuillessa kyllä huomasi, ettei ollut kenelläkään ihan putkeen mennyt (jos nyt ei Niko Rättyää lasketa, 40). Surkuhupaisinta hommassa oli, että ensimmäisellä kierroksella onnistuin sähläämään viisi kiekkoa Katajaojan hellään huomaan, tosin en ollut ainut. Ensimmäisellä kierroksella samassa ryhmässä heitti Kankaanpäästä SM-kisapaikan napannut YFK:n Jani Määttänen, joka kuitenkin jätti pelin kesken kierroksen jälkeen. Ihan ymmärrettävää kyllä, oli tuo keli sen verran surkea.
Toisen kierroksen alku oli jäätävä, ukko tärisi niin että meinas laatta lentää. Aloitus kutosväylältä ja heti kahdesti mandoportista ohi, seiskaa korttiin ja tästähän oli riemukas jatkaa. Pari väylää eteenpäin ja sää alkoi hellittää, no ainakin lumisateen osalta. Jostakin syystä peli oli kuitenkin edelleenkin hukassa, liekö keskittyminen ollut vielä ”hieman” heikkoa. Yksi kakkonen tais tällekin kierrokselle tulla, mutta muuten samaa linjaa edellisen kans. Tulos oli jälleen 55 ja piti oikeen tuloskorttia vilkaista, että ”ei ole mahdollista”. Kun AM kärki paukutti 45 niin ero venähti tavoittamattomaksi. Tällä kierroksella enää yksi kiekko jäi vetiseen hautaansa.
Kolmannelle kierrokselle lähdettiin maha täynnä (ei liian) ja aurinkoisessa kelissä, joskin tuuli oli edelleenkin kova. Mieli oli kuitenkin korkealla. Heittoryhmä koostui amatöörien kärjestä (kaikki neljä osallistujaa, avoimessa kuitenkin oli 21). Alku oli nytkin hieman kankea tuulen kanssa taistellessa, mutta pikkuhiljaa pääsin peliin mukaan ja viimeisellä puolikkaalla pystyin vihdoin viimein pelaamaan omalla tasollani. Pari kakkosta tauluun ja kolmosiakin muutama. Yksi kiekko hukkui myös viimeisellä kierroksella. Tulos 51 ja kolmas sija amatööreissä.
AM-kärjessä taisteli viimeisellä kierroksella Haapaveden viikkokisoistakin tuttu porukka Vesa Mäkelä (YFK) ja Jarno Nahkala (DGCH). Omalta osalta ”taisteluksi” jäi viimeisen sijan välttäminen ja se onnistuikin neljän pisteen turvin ennen Kai Someroa (YFK). Avoimen voiton vei Niko Rättyä (YFK), toiseksi Mika Lasanen (OFS), jaetulle kolmannelle sijalle Jarkko Outila (YFK) ja Tommi Heikkinen (YFK).
Kisailijoiden kesken arviot hukattujen kiekkojen määrästä liikkuivat 50-60 kiekon välillä. Tämä ja sääolot kun jätetään huomioimatta, niin kisa oli kaikin puolin hyvin järjestetty ja homma toimi. Itse en kisaan lähtenyt tulosta heittämään, kuin että viimeiseksi en jää. Lähinnä lähdin hakemaan kisakokemusta ja katsomaan miten hommat muualla hoidetaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.