Vaikka kauden päätavoite alunperin oli Kärkkäinen Openiin osallistuminen ja viimeisen sijan välttäminen, niin homma muuttui elokuussa totisemmaksi. Jy-Li puski listoille epävirallisen amatöörien SM-kisan, Finnish Amateursin Laajavuoressa, johon piti toki heti ilmoittautua. MA3-luokka kun on itselle varsin sopiva. Ilmoittautuneiden kilpakumppaneiden tasoa tarkastellessa voisi 40 heittäjän joukosta asettaa tavoitteeksi sijoittumisen 30 parhaan joukkoon. Tuloskunto ei tällä hetkellä ole ollut mikään paras mahdollinen, mutta saa nähdä mihin sitä pystytään parin viikon päästä. Viikkokisarumba Haapavedellä päättyy paria viikkoa ennen ja viikkoa aiemmin pelataan vielä seuranmestaruudesta, joten sinällään tässä ei ehdi lepuuttelemaan. Vielä kun pitäisi uutta rataakin talkoilla pystyyn ja kotonakin remonttihommaa jonkin verran vielä on, niin valmistautuminen on luokkaa autoilu 🙂
Tuota uutta rataa on Haapavedellä puuhattu koko kesä vähemmän tai enemmän. Olen puolenkymmentä ratasuunnitelmaa piirtänyt ja useampaan otteeseen ollaan maastossakin käyty ratatoimikunnan kanssa pyörimässä. Yksi jo raivausluvankin saanut rataratkaisu jouduttiin hylkäämään jo aiemmin, kun kaupunki yhtäkkiä hoksasikin aloittavansa alueella pohjatyöt teollisuusalueen laajennukselle. Viime viikonloppuna päästiin kuitenkin vihdoin työn touhuun. Odotusarvo talkooporukan suhteen oli kova, olihan ilmoittautuneitakin naamakirjassa jopa kuusi. Perjantain ensimmäinen puolituntinen meni yksin samoillessa kalliota ja merkkaillessa kaadettavia puita. Jarno ja Roope liittyivät sen jälkeen seuraan ja Jukkakin tunteroisen jälkeen. Moottorisahoja laulatettiin sen minkä jaksettiin. Lauantai ei ollut sen kummempi, Jukka ja Niko M. olivat paikalle vaivautuneet. Taas laulatettiin sahoja ja kirottiin harrastajien aktiivisuutta asian suhteen. Eipähän päässyt kylmä tuleen. Vähilläkin resursseilla saatiin ihmeen paljon aikaan. Kaikilta 11 väylältä on nyt puut kaadettu. Kolmelta väylältä ne on jopa karsittu ja kuljetettu pois väylältä. Pienen pähkäilyn jälkeen tultiin siihen tulokseen että paria väylää lukuunottamatta kaikille tarvitaan koriin kalliojalka, joten näistä piti vielä tarjouspyyntöä lähettää eteenpäin. Jahka raivaukset saadaan loppuun, korit pystyyn ja alustavat rataopasteet kiinniteltyä, niin varmasti siinä syksyn ja talven heittää. Alkukeväästä olisikin tarkoitus saada keinonurmiset tiialustat ja väylä-/rataopasteet asennukseen mahdollisimman pian.
Syyskuun viikonloput onkin nyt täyteen buukattu. Onneksi frisbeekausi on kisojen osalta suurimmilta osin paketissa kuun päätyttyä, joten voi keskittyä muihinkin asioihin. Toki tuota ratahommaa pitää vielä jatkaa, mutta onhan tässä pitkä talvi aikaa 😉