Hiljaa hyvää tulee… ko?

Sama vanha selkävaiva äityi taas syksyn mittaan ja joulukuulla se oli taas aivan yhtä huono kuin aiemminkin. Tammikuussa selkävaiva paheni entisestään ja oli ajoittain todella tuskainen, joten varailin ajan lääkärille. Lääkäriltä sitten lähete fysioterapeutille, jossa kävin eilen.

Fysioterapeutti oli varsin ammattitaitoisen oloinen kaveri. Ei paljon tarvinut arpoa, kun ongelma löytyi. Pienen testaamisen jälkeen löytyi myös liikkeet, joilla selkää lähdetään kuntouttamaan. Yksinkertainen ongelma, mutta eihän näitä tavanpulliainen tajua 😀 Ei onneksi ollut mitään varsinaista vikaa, vaan lähinnä ajan mittaan heikentynyttä koordinaatiota tietyillä lihasalueilla. Tuo sitten monennäköistä ongelmaa sekä selkänikamissa, että lihaksistossa. Tähän nyt kuitenkin on kuntoutusohjeet ja varsin hyvillä mielin kohti kevättä. Eiköhän tässä vielä kisailemaan päästä kesään mennessä.

Loppuyhteenvetona todettakoon, että kannattaa ehdottomasti tutkituttaa mahdolliset ongelmat, varsinkin pitkittyvät sellaiset ajoissa. Näin päästään heti korjaamaan mahdollisia virheitä liikeradoissa, yms…

Kisakalenteri alkaa täyttyä

Frisbeegolfseurat ovat kiitettävästi tänä vuonna tarttuneet toimeen ja kisoja on tällä hetkellä liiton kisakoneessa yli 60. Pohjoiselle alueellekin kisattavaa riittää jo yli 20 kisan verran. Omalta osalta kisakalenteriin on löytäneet tiensä pohjoisen alueen AM2-tourin kisat Vaala, Oulu ja Kokkola, sekä erilliskisat Kirena Open, Kärkkäinen Open ja Haapavesi Open. Lisäksi lisenssivapaita kisoja käydään ainakin Laitakallio Openin verran pyörimässä. Loppukesä on tarkoitus jättää aika rauhalliseksi, tästä lisää sitten lähempänä kesää. Toki syksyllä kuvioihin tulee SFL:n Liitopäivät, joita tuskin malttaa jättää väliin, sen verran hyvät fiilikset viime syksyltä jäi.

Ja mitä muuhun toimintaan tulee. Edelleen olen mukana DGCH:n puheenjohtajana, sekä emoseura HaUn sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä. Eli touhua riittää niiltäkin osin.

Oma tavoite tälle kesälle on kääntymässä lähinnä ”hallinnolliseksi”, eli koitetaan pitää seuratoiminta pystyssä ja mahdollisuuksien mukaan hankitaan rahoitusta mm. korien uusimiseksi Laitakalliolle. Terveyden kanssa on koko alkuvuoden ollut pientä jappasua, joka jatkuu edelleen, lääkärissä saa vielä muutamaan kertaan rampata. Tämän vuoksi olenkin aika suosiolla luopumassa kilpailullisten tavoitteiden asettamisesta. Tällä hetkellä haaveena olis nostaa rating 900 korville ja päästä tosiaan kisaamaan Amatöörien SM:t. Aika näyttää tuleeko noista lopulliset tavoitteet tälle kesälle, vai kärvistelläänkö kesä läpi höntsämeiningeillä.

Soutaa – huopaa

Lajitreeniä on vedetty tiukasti väylillä viihtyen, kaikki muu on oikeastaan jäänyt. Menestys väylillä on ollut vaihtelevaa, pääpiirteiltään fiilis on kuitenkin luottavainen. Laitakalliota on sahattu tuloksilla -1 – +3. Huonot kierrokset on pääsääntöisesti tulleet väsyneenä, tai huonoissa olosuhteissa.

Eilen kiersin Laitakallion 11 väylää kahdesti tulokseen +3 (ysin heitin uudelta tiipaikalta). Äkkiseltään tuo vaikuttaa huonolta, mutta tuuli oli sen verran mielipuolinen että tulosta voi pitää hyvänä. Lähes joka väylälle joutui hakemaan kouraan vakaampaa kiekkoa avaukseen, kuin millä normaalisti avauksen heittäisi.

Fiilis yleensäkin fribahommien suhteen on myös vaihdellut ääripäästä toiseen. Sunnuntaina oli päivällä vaihteeksi monen tekijän summana ns. ”pitäkää tunkkinne” -fiilis. Kierros Laitakalliota aktiivien kanssa ja heittoalustan rakentaminen 10-väylälle ja tämän aiheuttama ”innostus” facebookissa kuitenkin herätti taas toiveita homman järkevyydestä. Jaoston johtovastuu on ajoittain kuin kivirekeä vetäisi ja silloin tällöin herää kysymys, miten siistiä ois vaan keskittyä heittämiseen ja hyödyntää muitten järjestämät olosuhteet, kilpailut ja seuratoiminta. Onneksi tätäkään ei maailman tappiin asti jatku, tai varmaan jatkuisi, mutten jatka (no ehkä vuosi, pari vielä).

Tällä kaudella olen frisbeegolfin lisäksi mukana myös emoseuran Haapaveden Urheilijat ryn johtokunnassa (hallituksessa) ja samalla olen sen sihteeri. HaUn johtokunta puheenjohtajaa myöten meni lähes kokonaan uusiksi tälle vuodelle ja on mielenkiintoista olla tapahtumien keskipisteessä näkemässä, millaisen jatkumon homma saa.

Sponsorihommia varten olen tälle kaudelle kasannut omasta mielestäni aika hyvän paketin monenlaista mahdollisuutta. Tulevien viikkojen aikana nähdään vieläkö Haapaveden yritykset suhtautuvat yhtä nihkeästi sponsorointiin, kuin aiemmin.

 

Eteenpäin sano fribaaja lumessa

Blogin kirjoittaminen on tökkinyt, pahasti. Tekstiä tulee joka kerta aivan järkyttävä määrä, joten NYT, pidetään tää lyhyenä.

Treenaaminen on peruskunnon osalta jäänyt vähän vähälle, nilkkavaivaa, käsivaivaa, flunssaa, työkiireitä. Vois todeta lyhyesti että veetuttaa hieman.

Eilen tuli käytyä Nivalassa heittämässä pari kierrosta. Ensimmäisen otin aika rauhallisesti ja tulos oli perusvarma +1 (bogi ykköseltä). Toisen kierroksen avaus ykkösellä oli lähes nappisuoritus ja missattu 10 m putti harmitti. Kakkosellakin loistokas avaus ja putti huti kahdeksasta metristä! Kolmosen avaus oikean reunan koivuihin ja mandoportin eteen, perus-par. Nelosen avaus 4 m kiposta ja birdie. Sitte nyrjähti, vitosen avaus lähti liian oikealle ja jäi 3 m ob:lle, rajan yli mentiin luonnollisesti 2 m päässä tiistä. Toiseen heittoon hieman liikaa poweria PD:lle ja kiekko kippas oikealle kauas ob:lle. Kolmannella jo varmistelua että pysytään sisällä ja vajaaksihan se jäi, vielä 20 m putti puunoksaan, mutta 12 m putti kuitenki sisään pieneksi lohduksi. Vitoselta siis +4!! Pari perus-paria taas väliin ja sitte kasi lipsahti surkean avauksen ja lähärin vuoksi bogiksi. Kolmosen koriin heitetty ysi oli sitten yksi hienoimmista. DD2 lensi pillisuorana ja feidas metrin korin takaa, ei tule sitä ässää …tana, no birkku kuitenki. Toka kierros siis +3. Hienoja heittoja tuli ja tarkkuus on kyllä Laitakallion ahtailla väylillä kehittynyt, pituuttakin talviheitoiksi sain toiselle kierrokselle ihmeesti, jotenka hyvälle vaikuttaa.

Perjantaina oltiin hieman eri meiningeissä, eli RatRace nuorisomessuilla. Ihan hyvät häppeningit oli, vaikkei meidän takanurkkaan tungettu piste mikään hirmumenestys ollutkaan. Onpahan nyt se kokemus haettu ja tiedetään seuraavalla kerralla kehittää hommaa. Pientä timelapseakin piti tapahtumasta ottaa…

Muuten hommaa riittää normaalisti, kisajärjestelyjä mietitään ja kesä kuvioita yleisesti. Oma kisakalenteri on täynnä jos jonkinlaista, jännää aikaa.

Treeniä treeniä

f9534db2699611e3878212a6fed0d37b_8Maha kunnossa, jalka kunnossa, selkä kunnossa, hampaat (melkein) kunnossa, joten TREENIÄ.

Joulun aikana olen viimein päässyt aloittamaan peruskuntokauden. Radalle on ehditty kolmesti ja tulokset on ollut vähintäänkin heikon vaihtelevia. Eilen en radalle ehtinyt, mutta n. 5 km kävelylenkin päälle rääpäisin tehokkaan 10 minuutin kuntopiiriin, jossa oli 18 eri liikettä ja välissä taukoja vain 5x 10-15 sek. Voin sanoa että viimeiset liikkeet alko olla melko tervaa ja ukko kuulostaa enemmän höyryveturilta. Siihen vielä venyttelyt päälle ja 20 min. saunassa. ”Aamulla” yllätin itseni heräämällä 12:47!! Nää on näitä ”kerran vuodessa” -aamuja, kun onnistuu nukkumaan piiiiiiitkääääään. Laitakalliolle ehdin kuitenkin kiertämään ja valoisaa riitti juuri sen verran, että sai yksin 11-väylää heitettyä. Tulos +3 ei mikään kaksinen ollut, mutta muutama henkeä salpaava heitto mahtui sekaan. Kyllä tämä tästä.

Peruskuntoa on tarkoitus parantaa kuntopiiritouhulla ja kevyellä voimaharjoittelulla 3-4 kertaa viikossa. Tämän päälle tulee siis vielä lajiharjoittelu hallioloissa ja radalla. Niin ja tuota kuvassa näkyvää Powerballia on tullu pyöriteltyä lähes päivittäin. Tähtäimessä siis saada peruskuntoa ylemmäs , painoa alemmas ja joustavuutta ruhoon. Täytyy olla kiitollinen että pahemmilta loukkaantumisilta on välttynyt menneellä kaudella, koska kunto ja palautumiskyky on todistetusti olemattomat.

Toivotaan nyt vain, että mitään yllättävää ei TAAS tule eteen, kuten viimeiset 2 kk on käynyt.