Maniaa, Discmaniaa!

Huhhuh, eipäs olekaan vähään aikaan kokenut sitä riemua, että kiekko tekee juuri sitä mitä haluaa sen tekevän. Innovastore pukkasi markkinoille European Open fundraiserinä Glow C-line MD3:n, joten hetihän se piti tilata. Samaan satsiin lähti flätti C-line MD2. Fyysisesti nuo kiekot on hyvin lähellä toisiaan ja voisivat aivan hyvin olla sama kiekko hieman eri runina, erot on todella minimaaliset. Mitä heittämiseen tulee, molemmat ovat aivan uskomattomia ja tekevät juuri sen mitä tuollaiselta kiekolta odottaakin. Tässä kun on kahlannut kevään aikana läpi satsin: Roc, Fugitive, Pursi ja M3, niin kyllä ne häpeää armotta näitten lättyjen rinnalla. Jos Buzzzia joskus olisin enempikin heittänyt, niin melkein rohkenisin siihen tätä verrata. Toivoa vain sopii että molempia tulee näittenkin rajoitettujen satsien jälkeen markkinoille.

Se kiekoista. Heittäminen soutaa tällä hetkellä tasaisen epätasaisena. Välillä tulee heitettyä Haapaveden rataa jopa +6 ja seuraavalla kierroksella jo -2. Ehkä pitäis lämmitelläkin välillä. Em. tuloksen onnistuin takomaan viikkokisassa sunnuntaina. Ensimmäinen kierros +6 ja jaettu neljäs sija. Toisella kierroksella rökitin seuraavaksi parhaankin viidellä heitolla -2 tuloksella ja onnistuin nousemaan kisassa jaetulle toiselle sijalle.

Eilen oli sitten kiertäminen aika tuskaa, vaikka ensimmäinen kiessi menikin nollille. Tuntui niinku kiekot ois imeytyny käteen, eikä millään irti. Räikeitä virheitä avauksissa ja vinhoja pelastuksia lähäreissä :). Tänään olikin toinen ääni kellossa. Hieman kipeytyneellä kädellä lähdin heittämään rennon kierroksen ja pelasin jos nyt ei seiftiä, niin vähän järkevämpää peliä. Avaukset oli käden takia varovaisia ja niissä onnistuinkin jonkin verran virheilemään. Pisimmät (>10m) putit kilahteli ylä- ja alarautoihin, mutta varmaa paria ropisi. Vitosen ja kasin onnistuin pirkottamaan, joten -2 tauluun ”lämmittelykierrokselta”. Uusiin limppuihin nimet ja (itsensä)voittajana kotiin.

Midaria testiin

Ontario Rocin petettyä lämpimillä keleillä, meni midaririntamalla hieman pakka sekaisin. Testissä tällä hetkellä on Dynamic Discsin Fugitive ja Westsiden Pursi. Lisäksi tilaukseen meni Prodigyn M3. Toistaiseksi Pursi on ollu aika vahvoilla. Lisäksi odottelen vielä Discmanian MD3:sta, sen ainakin huhuttujen lentoarvojen mukaan pitäisi sopia tuohon tehtävään.

Muutama kierros on Haapavedellä tullut kierrettyä ja eilen jo alkoi tuntumaan kesäiselle, kun lunta on enää nimeksi. Joskin osa tiipaikoista on jäisiä ja liukkaita, joten varovaisuutta pitää edelleen olla. Draivien pituudet näyttäisivät parantuneen talven aikana 15-20m ja tarkkuuskin on parempi. Kielineekö tämä sitten tekniikan parantumisesta, luultavasti. Tällä hetkellä pystyy 90-100 metrin draivia heittämään melko ”kivutta”.

Haapavedellä (9 väylää) kierrostulos normaalitasolla pyörii tällä hetkellä nollan ympärillä, joten senkään puolesta ei pahalle näytä. Kyllä tuo jo antaa uskoa kisahommiinkin. Suunnitellut ja vahvistetut kisaosallistumiset muuten löytyy tuolta kisakalenterista. Perämeri Openissa päädyin kisakoneen bugituksen vuoksi jonotuslistalle sijalle 2. Joskin kisan osallistujamäärää kasvatettiin, joten mukana ollaan, SM-karsinta ja kaikkea. Eihän näillä tuloksilla vielä maita mullisteta, mutta jos nyt ei ihan viimeiseksi jäis 🙂

Kunto ”kuralla”

Kyllä, viikonloppu meni kuumeessa ja ”hanuria soitellessa”, tulipa norjankieltäkin harjoitettua kertaalleen oikein urakalla. Maanantai oli sitten vielä toipilaspäivä ja auringonpaiste veti mielen kohti frisbeegolfrataa. Ulkoilu tyttären kanssa kuitenkin palautti maanpinnalle, kyllä oli tauti imenyt mehut ja tyydyin vain tekememään puttitreenin pihassa. Lyhyet putit upposi edes jotenkin, mutta pitempiin ei saanut selästä ja jaloista yhtään voimaa, liekö parin päivän makaamisella oli osansa asiaan.

Maanantaita piristi myös Anabolic Asteroidilta tullut heittoporukan logolla custom-värjätty pannu (kuva). Oha se komija.

Kisakalenteriin tuli hieman muutoksia, kun päätin jättää Kankaanpään kisat väliin. Sinällään ei tuonne mitään pakottavaa tarvetta ollut lähteä ja matkaakin ensimmäiseksi kisaksi hieman turhan paljon. Frisbeekarhut järjestää vappuna Kirena Openin Ylivieskassa, joten kausi alkaakin sieltä vähän pienemmissä ympyröissä. Löytyyhän kisasta toki Eurotourin Dutch Openissa junnusarjan voiton viikonloppuna napannut Niko Rättyä, sekä kotimaan amatööririntamalla muutenkin menestyneitä kavereita.

Kisabägin muodostusta

Viime aikoina olen käynyt heittämässä Fade Gearin bägin kanssa. Tuo on siinä mielessä hyvä bägi, että siihen menee vähemmän kiekkoja, joten tulee otettua mukaan vain ne oleelliset. Muokkailinkin bägissä-sivua niin, että sieltä löytyy erikseen kisabägin sisältö ja ”testissä” olevat. Jotenkin tuo homma alkaa selkeytyä, ainakin kiekkojen osalta.

Ensimmäiset kisailmoittautumiset ovat myös alkaneet. Jännityksellä seurasin Tour de Oulun ilmoittautumisia, kun 60 kisapaikkaa rävähti täyteen n. 3,5 minuutissa. Lisäksi jonotuslistallekin turahteli nelisenkymmentä ilmoittautumista, joten morjens… Pitänee itseä kiinnostavien kisojen ilmoittautumiseen rakentaan jonkinlainen hälyhäly 😉

Toisaalta tuo kisaaminen on alkanut hieman hirvittämään. Mitäs jos tässä ei osaakaan mitään? Haapaveden seuratoiminnan aikaansaaminen tuntuu nyt kestävän, joten olen jappassut suoraa liittymistä frisbeeliittoon. Lähinnä ongelmaksi on muodostunut A- vai B-lisenssi. B olisi hyvä backuppi siihen, jos kierrokset meneekin ihan ketuillee alkuun. Ei tarvitsis aloittaa tyyliin ratingilla 700!

Harjoitusrintamalle kuuluu aikalailla karseaa. Puttitreenit on jääneet vähäisiksi, pari ok kiessiä ja vastapainoksi pari aivan karseaa. Yksi kiessi jopa niin karse, että piti neljän väylän jälkeen painaa leuka rintaan ja poistua nöyränä paikalta. Ainut valopilkku noilla kiesseillä on ollut oikeastaan tuo DiscGolfScoresin supporttikiekko Ontario Roc, joka otti kyllä kisabägissä paikkansa. Makia värme, näitä lisää. Distanssipuolellekin olen yrittänyt vilkuilla uutta pataa testiin Prodiscuksen Legenda ja Millenniumin Quasar vaikuttais mielenkiintoisilta (kyllä, en olekaan täysin merkkiuskollinen).