Treeniä treeniä

f9534db2699611e3878212a6fed0d37b_8Maha kunnossa, jalka kunnossa, selkä kunnossa, hampaat (melkein) kunnossa, joten TREENIÄ.

Joulun aikana olen viimein päässyt aloittamaan peruskuntokauden. Radalle on ehditty kolmesti ja tulokset on ollut vähintäänkin heikon vaihtelevia. Eilen en radalle ehtinyt, mutta n. 5 km kävelylenkin päälle rääpäisin tehokkaan 10 minuutin kuntopiiriin, jossa oli 18 eri liikettä ja välissä taukoja vain 5x 10-15 sek. Voin sanoa että viimeiset liikkeet alko olla melko tervaa ja ukko kuulostaa enemmän höyryveturilta. Siihen vielä venyttelyt päälle ja 20 min. saunassa. ”Aamulla” yllätin itseni heräämällä 12:47!! Nää on näitä ”kerran vuodessa” -aamuja, kun onnistuu nukkumaan piiiiiiitkääääään. Laitakalliolle ehdin kuitenkin kiertämään ja valoisaa riitti juuri sen verran, että sai yksin 11-väylää heitettyä. Tulos +3 ei mikään kaksinen ollut, mutta muutama henkeä salpaava heitto mahtui sekaan. Kyllä tämä tästä.

Peruskuntoa on tarkoitus parantaa kuntopiiritouhulla ja kevyellä voimaharjoittelulla 3-4 kertaa viikossa. Tämän päälle tulee siis vielä lajiharjoittelu hallioloissa ja radalla. Niin ja tuota kuvassa näkyvää Powerballia on tullu pyöriteltyä lähes päivittäin. Tähtäimessä siis saada peruskuntoa ylemmäs , painoa alemmas ja joustavuutta ruhoon. Täytyy olla kiitollinen että pahemmilta loukkaantumisilta on välttynyt menneellä kaudella, koska kunto ja palautumiskyky on todistetusti olemattomat.

Toivotaan nyt vain, että mitään yllättävää ei TAAS tule eteen, kuten viimeiset 2 kk on käynyt.

Off-season -harjoittelua

No joo, melkoista harjoittelua. Kuukausi sitten väänsin nilkan heittoreissulla. Laitakallion uusilla väylillä oli vielä tallomattomia mättäitä ja yhden alta löytyi ”pykälä”, johon 40 cm:n korkuiselta tullessa ei ihan nilkka kestänyt alla. 1,5 viikkoa kärvistelin sen kans. Sen jälkeen pääsi pari kertaa treenailemaan suht normaalisti, mitä nyt oli heikohkot kelit ja ei radalle jaksanut kuin parina päivänä.

Ensimmäinen ratapäivä jo osoitti että morjens, joku ei nyt oo kohillaan. Kova väsymys 11 väylän jälkeen, mutta puoliväkisellä loppuun asti. Tuon jälkeen tuli vatsatauti, ei mitään erikoista pari päivää pöntöllä istumista hallitusti (en siis edes sairaslomalla ollut, etätyöt). Tauti vaikutti menneen ohi ja kävin välipäivän jälkeen heittämässäkin. Nyt jaksoi vain 11 väylää, sillä uupumus oli sen verran kova, eikä kiinnostustakaan löytynyt. Kotona uupumus vain kasvoi ja päänsärky iski, lämmöt 38. Ukko petiin ja saman tien unessa. Parin tunnin päästä vaimo herätteli syömään. Suurin väsymys oli tiessään ja lämpöäkin enään vain 37,4. Lämpö laski iltaa myöten lähes normaaliin ja yö oli varsin hyvä. Seuraava päivä oli kuitenkin vielä aika uupelo ja illalla alkoi taas maha vaivaamaan. Rauhalliset puttitreenit kävin vetämässä sällien kans hallilla tiistaina, mutta aika väsynyt oli senkin jälkeen. Mitään tuon rankempaa ei todellakaan tee edes mieli tehdä.

Kolmatta viikkoa tässä nyt podetaan mahavaivaa. Eilen kävin työterveyslääkärillä, joka epäili jotain pienimuotoista umpisuolentulehdusta (ehkä koteloitunutta) ja passitti lähetteen kans sairaalaan. Sairaalassa kuulosteltiin, paineltiin ja otettiin näytteitä, mutta mitään ei löytynyt. Nyt on sitten pari hyvin epämääräistä ”saattais olla” -diagnoosia ja maha edelleen paskana. Mitenkään hirveän kipeä ei maha ole, mutta koko ajan tuntuu ”painaminen”, välillä pistää/vihloo oikealta alhaalta (umpparin suunnilta). Eikä mitään merkkiä siitä että olis menossa ohi tämä tila, alkaa pikkuhiljaa veetuttamaan. Ihan mukava ois päästä treenailemaan jotakin muutakin kuin AppleTv:n käyttöä.

Että semmosta tämä offseason, lepoa vaan.

Fribahäslinkiä

Arvelin että Kärkkäinen Openiin hiipuu tämän kesän fribatahti, mutta miten väärässä olinkaan. KOpenin jälkeen heräilin siihen tosiasiaan, että tässä pitäis tehdä yks frisbeegolfrata ja järjestää yks kisakin.

Sunnuntaina en malttanut pysyä pois viikkokisoista, joskin ujuttauduin paikan päälle vasta viime metreillä. Onneksi TD-hommat hoiti muut ja sain itse vain heittää. Lisäksi kisa oli suht. nopea viedä läpi kahdella kolmen heittäjän poolilla. Tulos ei mairitellut, mutta ketä kiinnostaa, höntsähommanahan tuon lähdinkin heittämään. Alkuviikon pidin vielä kesälomapäiviä ja jos totta puhutaan, niin lomailin hieman frisbeehommistakin (ainakin noista PJ:n hommista). Maanantaina harjoitin puusepänhommia ja virittelin saunaan uutta porrasta, melkeen tuli valmista. Tiistaina piti sitten jo käydä kiertämässä, vesisadekierros Nivalassa ja muuten vaan märkäkierros Ylivieskassa. Nivalan tuloksista ei puhuta :), Ylivieskassa perushyvä +5.

Eilen keskiviikkona aloitin sitten taas hommat. Tajuntaan räjähti, että Haapavesi Open (työnimi) on jo vajaan kolmen viikon päästä ja suunnitelmat, saati valmistelut, oli hyvinkin puolitiessään. Kuka hoitaa TD-hommat, mistä sponssia, mitä palkinnoksi, mihin puuttuvat väylät, missä se liiton ohje taas on, miten saadaan puuttuvat korit, kuka vastaa? Pitemmittä puheitta puhelin kouraan ja puhelua JEDUn suuntaan, josta tiedustelin lupaa rakentaa kisan ajaksi muutama väylä heidän pihalleen. Lomat painoi JEDUssakin päälle, joten vastausta joudutaan odottamaan maanantaille (edit: juuri kun sain blogiviestin postattua nii JEDUlta soittettiin että homma OK). Samaan syssyyn puhelua kaupungin suuntaan ja lupa väylien rakentamiseen Lukion ja teknologiakylän metsään, jos JEDU ei natsaa. Lupa heltisi. Ohimennen keskusteltiin hieman tulevan uuden radan muutoksista, joita kaupungin kaavamuutokset aiheuttivat (onneksi) jo tässä vaiheessa. Jossakin välissä selvisi, että olimme unohtaneet toimittaa omista jaostolle tehdyistä maksuista (ts. kisamatka- ja seuravaateostot) tositteet (laskut) kirjanpitoon, jotenka nämäkin piti sorvata kohilleen. Tässä välissä päätin tehdä salaisen facebook-ryhmän, jossa voidaan tarvittavaa neuvonpitoa suorittaa DGCH:n johtokunnan jäsenten välillä sähköpostia kätevämmin, sekin nyt jo melkoinen sekamelska. Openin sponsorihommia piti vielä pähkäillä läpi ja budjettia yleensä, sekä kaikkea muuta miljoona järjestelyyn liittyvää asiaa. Illalla roudasin vielä rahastonhoitajan postilaatikkoon yhden unohtuneen tositteen ja laskun maksettavaksi. Niin ja joo, pitihän sitä käydä ensimmäisen kerran tälle kesällä vetämässä ihan draivitreeniä. Ei yhtään huono reissu, meinaan foreen sai yhden 10-15 metriä lisää mittaa muutamalla ahaa-elämyksellä. Ja tietääpähän paremmin miten mikäkin kiekko lentää.

discsTänään show on ollut kutakuinkin sama, sen mitä olen töiltäni ehtinyt rääpimään. Powergripiltä pyysin koritarjousta uuden radan puuttuvista koreista ja sainkin vastauksen, katsotaan nyt lähdetäänkö catcheri- vai amexpo-linjalle. Openin väyläratkaisuja mietin ja lopputulema oli, että muutama kiinteä kori siirretään ja varastosta otetaan viisi koria väliaikaisväylille käyttöön. Vielä kun ehtis niitä väyliä vähän paikanpäällekin suunnittelemaan, ehkä illalla. Openin pääsponsoriehdotusta kirjoittelin jo eilen ja pistin äsken eteenpäin, hieman piti mietiskellä mitä suustaan päästää 😉 Samalla ”taiteilin” Openille tiiserin/julisteen hakemukseen mukaan. Lisäksi paikalliselle ravitsemusliikkeelle lähti tarjouspyyntöä ruoasta osanottajille. Jossakin ihmeen välissä ehdin kisakoneeseenkin päivitellä openin tiedot ja tehdä facebookiin ko. tapahtuman. Havainnoin myös että meidän kisa ajoittuu samalle viikonlopulle erään pienemmän frisbeegolftapahtuman European Openin kanssa. Jonkin verran itseäni soimasin, kun en moista ollu aiemmin havainnut. Mutta minkäs teet, näillä mennään tällä hetkellä, siirretään sitten jos alkaa näyttää pahalle.

946840_551045058276522_184236153_nKuten aiemmin jo kirjoittelin, niin viikonloppuna matkaillaan Kalajoelle heittämään frisbeetä ihan kisamielessä. Kalajoen pojat on kohtalaisen hyvin onnistuneet piilottelemaan tuon projektin todellisen luonteen (DGP), siitä propsit. Mitä sitten tuleman pitää, niin ehkä tuo ratakartta kertoo jotakin. Poijjaat on oikeasti rakentaneet, tai rakentavat parhaillaan A1-tason radan hiekkasärkille. Jostakin ihmeen syystä jo pelkkä ajatuskin kuulostaa tolkuttomat hyvälle. Joten toivotaan ettei rata tuota pettymystä ja että itseään yötäpäivää talkoohommissa rääkänneet Kalajoen kilpakumppanit jaksavat vielä lauantaina heittääkin, iso käsi siihen suuntaan. Urakkaa ei varmasti helpota samaan aikaan partyilevat ”B”-autoilijat, joista joku oli jo voimien tunnossaan kiskonut yhden väyläopasteen kuikkaan, morjens. Kisa itsessään ei varmasti ihan heikkotasoisin tule olemaan, onhan mukana pari ”tonnin ukkoa” Erno Väyrynen ja Juho Parviainen, unohtamatta YFK ihmemiestä Niko Rättyää. Muutenkin osallistujalistaa lukiessa tuli mieleen, että ei tästä taaskaan helpolla pääse 😀

Mitäköhän kaikkea tähän jäi kirjoittamatta…

ps. mites muilla fribahommat?

Kisabägin muodostusta

Viime aikoina olen käynyt heittämässä Fade Gearin bägin kanssa. Tuo on siinä mielessä hyvä bägi, että siihen menee vähemmän kiekkoja, joten tulee otettua mukaan vain ne oleelliset. Muokkailinkin bägissä-sivua niin, että sieltä löytyy erikseen kisabägin sisältö ja ”testissä” olevat. Jotenkin tuo homma alkaa selkeytyä, ainakin kiekkojen osalta.

Ensimmäiset kisailmoittautumiset ovat myös alkaneet. Jännityksellä seurasin Tour de Oulun ilmoittautumisia, kun 60 kisapaikkaa rävähti täyteen n. 3,5 minuutissa. Lisäksi jonotuslistallekin turahteli nelisenkymmentä ilmoittautumista, joten morjens… Pitänee itseä kiinnostavien kisojen ilmoittautumiseen rakentaan jonkinlainen hälyhäly 😉

Toisaalta tuo kisaaminen on alkanut hieman hirvittämään. Mitäs jos tässä ei osaakaan mitään? Haapaveden seuratoiminnan aikaansaaminen tuntuu nyt kestävän, joten olen jappassut suoraa liittymistä frisbeeliittoon. Lähinnä ongelmaksi on muodostunut A- vai B-lisenssi. B olisi hyvä backuppi siihen, jos kierrokset meneekin ihan ketuillee alkuun. Ei tarvitsis aloittaa tyyliin ratingilla 700!

Harjoitusrintamalle kuuluu aikalailla karseaa. Puttitreenit on jääneet vähäisiksi, pari ok kiessiä ja vastapainoksi pari aivan karseaa. Yksi kiessi jopa niin karse, että piti neljän väylän jälkeen painaa leuka rintaan ja poistua nöyränä paikalta. Ainut valopilkku noilla kiesseillä on ollut oikeastaan tuo DiscGolfScoresin supporttikiekko Ontario Roc, joka otti kyllä kisabägissä paikkansa. Makia värme, näitä lisää. Distanssipuolellekin olen yrittänyt vilkuilla uutta pataa testiin Prodiscuksen Legenda ja Millenniumin Quasar vaikuttais mielenkiintoisilta (kyllä, en olekaan täysin merkkiuskollinen).

Jouluhubaa

Muutama viikko sitten vielä vannotin, että minähän en hangessa kiekkojen kans kahlaa, enkä ainakaan kovilla pakkasilla. No ja paskat, sieltähän sitä on hangesta löytänyt itsensä viikottain. Ja joulun pyhinä ei enää pakkasetkaan estäneet. Hyvä niin, sillä onhan tuo hauskaa, ihan uskomattoman hauskaa. Ei tarvi tuloksista välittää juuri tuon taivaallista, epäonnistumiset menee yleensä kiekkojen liukkauden, vaatteiden temppuilun, tms… piikkiin. Ja kun ei tuota hommaa tee kuppa otsassa, niin kyseessä on ehkä paras talvilaji mitä on tullut harrastettua. Kuvakavalkaadin alarivin keskimmäinen kuva on ehkä se, jossa eniten on tekemisen meininkiä, kuvittele tuohon toistasaa kiloa karvaista suomalaista miestä karjumaan keltainen muoviläpyskä hyppysissään ”TOMOOOO!” 🙂 Ja kyllä talvisellakin kelillä voi yllättää itsensä ja huomata kehitystä tapahtuneen. 27 väylää, muutama hieno draivi, vielä useampi hieno lähestyminen ja ennen kaikkea pari uskomattoman pitkää puttia sisään. Kun mittarilukemat heilui -20 – -22 c:n välillä, niin täytyy olla vähään tyytyväinen.

64049_4273659754639_2045119066_n 521496_4273661394680_482397354_n 16665_4273665434781_465228000_n

Aatonaattona istuttiin paikallisharrastajien kans seuran perustamispalaveriakin. Päädyttiin siihen, että josko lähdetään tekemään hommaa jaostona paikallisen urheiluseuran alla. Saas nähdä miten homma etenee. Omalta osalta alkaa vapaa-aikaa olla uhrattu ihan tarpeeksi ”turhaan” tekemiseen ja virittämiseen. Tehkööt muut nyt vuorostaan jotakin.