Kisaraportti – Tour de Oulu 2014

Perjantai 2.5.

Honda starttaa Haapavedeltä klo 17 aikaan ja allekirjoittanut poimii kyytiin Jukka Viitalan ja Juha-Matti Kurran. Suunnaksi otetaan Virpiniemi DGP. Reilun tunnin matkan jälkeen stoppi Linnanmaan Prismaan, josta evästä aamuksi ja nesteytystä illaksi. Siitä vielä Virpiniemeen tovi ja Tomi Kärki jo paikanpäällä odottelemassa ukkoja.

Hitusen verran on ukot jäykkänä, mutta samoin tein lähdetään rykimään virpsiä läpi. Allekirjoittanut avaa räikeästi oikealle, lähes OB:lle. Jatkoheitto puun kautta n. 10 metriä taaksepäin, ”hyvinhän tää lähti” 😀 Tomppa rullaa suvereenisti pari väylää ja muuta taistelee lähinnä oman tekemisensä kans. Oma draivi tuntuu harvinaisen hyvältä (ykkösväylän jälkeen), ehkä jopa liiankin. Käteen valikoituu ehkä turhankin usein PD2 tai DD2, jopa ahtaissa pilleissä. Järki puuttuu pelistä ja putti tökkii pahasti. Jossai loppuväylillä viidestä metristä neljä puttia huti ja viimeinenkin kolmesta metristä juuri ja juuri sisään, vattu mitä touhua!

Virpsi saadaan kierrettyä. Fiilis on riehakas ja tulokset karkeita Tomi +12, Jukka +14, Niko +16, jussi +30. Jussi meinaa ettei enää ikinä heitä virpsiä, EI IKINÄ! Armottoman keskinäisen kettuilun ja naljailun saattelemana hypätään autoon ja majapaikkaa kohti. Masa on tällä välin ajellut geokätköiltä majoituspaikalle ja tuuppaamme saunan tulille samoin tein. Muutamat oluset nakellaan saunan kylkiäisenä nassuun ja pureksitaan parit nakit (ei silmille). Jukka ”pappa” Viitala komentaa koko konkkaronkan nukkumaan öbaut klo 23. Hieman vastahakoisesti porukka saadaan vaaka-asentoon n. klo 23:34. Allekirjoittanut keventelee vielä olusten luomaa taakkaa rakossa muutamaan kertaan ja unta pallossa kunnolla aika tasan 24.

Lauantai 3.5.

Klo 3:30 raikaa allekirjoittaneen herätys. Jussi on ollut jo puoli tuntia hereillä ja Jukka on ovettomasta kammiostaan herännyt vastentahtoisesti samoihin aikoihin. Olo on vähintäänkin hontelo (ei rapsakka). Aamupalat nassuun, pikainen paikkojen järjestely ja suunnaksi Ouluhallin parkkipaikka.

Paikanpäällä 4:30 on jo bussit ja heittäjiäkin muutamia kymmeniä. YFK:n sällitkin ovat paikalle eksyneet. Ilmoittautumiset ja pelaapaketin nouto, bägit ja ukot linja-autoihin ja suunnaksi Ainolanpuisto. Ainolanpuiston ja ouluhallin ratakartat

20140503_051257

Ainolanpuistossa lämpöä päälle, laiska pyörittelee käsiään, vähän hypähtelee ja jauhaa paskaa. Proot vetää heittoja rivissä ja vähemmän reippaat puttailee pusikkoon. Pelaajapalaveri alkaa ja loppuu. Otetaan korit ja heittopaikan merkintäliput pooleille matkaan ja lähdetään suunnistamaan aloitusväylälle. Poolikavereista tunnistan Määtän Hannelen ja Hyväri oli listan ykkönen, muitten nimet meni ihan ohi. Omaksi onneksi väylä #3 on parkkiksen vieressä ja ehditään vähän ottaa vielä heittojen muodossa lämpöjä. Poolin muu porukka pistää n. 90 m väylällä jäätäviä heittoja korille. Ite ei kehtais kokeilla, mutta pakko. MD3:sta kipolle pariin otteeseen, oho, täähän toimii. Puttiki alkaa luistamaan ku pari minuuttia hinkataan. Par lukemia väylille ei ollut määritetty, joten kaikki oli par 3. Ihan ei ole kaikki painunut muistiin ja laiskottaa, joten en jaksa tarkistella meneekö kaikki tuloksellisesti oikeen, joku lähiputti saattaa jostai jäädä puuttuun, tai johonki saattaa tulla jopa liikaaki heittoja 😉

Ja sitte aloitellaan. Avaus vasuriin, mutta ihan jees. Lähäri kipolle ja kolmosta korttiin. Neloselle poolin paras avaus, mutta huono lähäri ja nelosta korttiin. Vitosella 20 m par-putti sisään. Kutosella viittä vaille holari ja lähes nostobirkku. Seiskan avaus, lähäri ja putti reisille ja bogey. Kasin avaus oikealle, mutta vältti ojan. Lähäri tielle (OB) ja seuraava vajaaksi, tuplat. Ysin avaus hieman vasuriin, mutta veden yli, par. Kympin avaus varsin hyvin 110 m veden päällä ja rantaan, jeah. Lähäri kuusen oksaan ja pitkä putti alarautaan, bogi. 11 varma par. 12 birkku. 13 avaus vähän kippasi ja par. Tässä vaiheessa sain käsiini tuloskortit ja tajusin missä porukassa oltiin, Hannelen lisäksi poolissa Miika Mujunen, Mikael Hyväri ja Pekka Rauman. Tekijämiehiä kaikki (Hanneleki). 14 avaus lammikon yli ja 4 m kiposta, muut jää 7-15 metriin. Miika kehaisee että ”kyllä tästä yks birkku on tultava, Haapaveden mies jos ei muut”. Kori siis n. 2 m rannasta ”nurkassa”, eli vettä kahdella kulmalla. Miika tinttaa suoraan vettä kohti 15 metrisen sisään, siinä se birdie. Ite puttaan viimeisenä ketjuista ulos, maahan ja liukuu veteen, FAK! noh turha bogi siitä. 15 avaus vähän turhan oikeelle ja putti alaraudasta maahan, par. 16 avaus stoppipuihin ja par putti melkeen ulos korista, mutta pysyi. 17 avaus jää käteen, mutta parkkeeraa Miikan kiekon viereen 12 metriin. Birkkuputti vajaaksi ja par. 18 maaskippinä PD:llä jää vähän lyhyeksi, muihin nähden kuitenkin hyvä. Pitkä birkkuputti vajaa, eli par. 19 avaus vähän vajaaksi ja par. 20 avaus hieman oikealle, mutta feidas ihan ok koria kohti, kymppimetrinen birkkuputti polvelta oksien alta sisään. Ykkösen avaus korin edessä olevan kuusen taakse, lähäri korille ja nostopar. Kakkosen avaus vähän lipsahtaa, mutta menee milliin, nostobirkku. Tähän oli mukava lopettaa Ainola, tulos 62. Kärjessä Rättyä ja Kauniskangas 53.  Tovin aikaa odottelua ja tulosten kirjausta. Havahtuminen siihen että verkkarit jäi auton perään ja nyt mennään joko kevyillä toppiksilla tai tiukoilla tuulihousuille, olkoot toppikset.

Seuraavaksi siirryttiin Oulu-/jäähallin ympäristöön. Jäähallin oli vallanneet Persut ja Ouluhallissa oli puutarhamessut. Homma olis hyvinki voinut olla melko hazardia, mutta onneksi ei kuitenkaan. Poolien jako, edelleen aika random, mutta aika hyvin samaa tulosta poolissa, Antti Kortesmaa, Joni Taipaleenmäki ja Antti Ylikitti. Yhden kaverin nimi on kyllä unohtunut, mikähän hel…?! Avausväylänä #10 joka onnekkaasti Ouluhallin parkkialueen kulmilla. Pikainen kipaisu autolle ja kevyemmät housut matkaan. 10 avaus vähän oikealle, mutta 10 m birkkuputti sisään (tai sitte ohi x)). 11 avaus vajaa, par. 12 avauksessa jäätävä griplock ja oikealle OB:lle. Lähäri huono ja bogeyksi painu (tai tupla). 13 avaus Chaoksella pommina korin alle ja birkku. 14 avaus turhan oikealle, par. 15 avaus vain mäen päälle ja helppo par. 16 avaus Feverillä annukkana kippaa liikaa ja ottaa koivuihin. Lähäri ihan ok, putin sössin ja siis bogi. 17 avaus vähän liikaa vasuriin, mutta 7 m putti sisään, birkku. 18 avaus vajaaksi ja umpisurkea lähäri, 15 metristä pelastettu par sisään. 19 avaus vasuriin puskaan, jatko korille, par. 20 avaus liikaa oikealle ja koivuun, huono lähäri, vielä huonompi putti ja bogey. Pitkä siirtymä toisele puolelle puistoa. Jonotuksen jälkeen ykkösen avauksen annukka ei pidä, bogiksi. Kakkosen kämmenavaus ihan susi ja lähärikin kaukana hyvästä, bogi. Kolmosen avaus samalla linjalla (saissea), tais olla tuplat. Nelosen avaus ok, huono putti, par. Vitosen avaus oikealle puuhun, huono lähäri ja hankala par. Kutosen avaus pahasti vajaaksi, par. Seiskan avaus hieman liikaa vasemmalle, helppo par. Kasin avaus oikealle puuhun, lähäri kohtuu hyvä, mutta putin sössin bogiksi.  Ysin avaus annukkana oikealle puihin, mutta par.

Ouluhallin rata oli helppo ja siinä olis pitäny pystyä pelaamaan alle 60 suht helposti. Tällä kertaa kuitenki vaan 63 (125). Kärjessä Ylätalo 103. Etuväylät (mulle jälkimmäiset) oli kuitenkin niin hirveää hakemista ja tuntui ettei mikään onnistunut, joten se näkyi raakasti tuloksessa. Tuli sitä takaväylilläki sössittyä, mutta ne oli enempi normivirheitä suurin osa. Hieman hankala mieliala tuloksen puolesta, mutta muuten oli hauskaa. Kuivaa vaatetta päälle ja Kärppäklubille ruokaa odottamaan. 20 min odottelun jälkeen ovet auki ja saman verran jonotusta päälle. Ruokahommat ei ihan mennyt putkeen (saatiin väärä ruoka väärin tarjoiltuna), mutta nälkä siirtyi. WC oli myös ahkerassa käytössä, joita niitäkin oli käytössä vain yksi (piti olla kaksi). Ruokailun jälkeen takaisin bussiin ja kohteeksi Iinatti. Iinatin ratakartta

Iinatissa oli samaan aikaan mikroautokisat, mutta onneksi rata oli tehty Rallicross-/motocrossradan puolelle. Pelaajapalaveri ja porukka matkaan. Nyt päästiin asiaan, kotoisia metsäväyliä. Tällä kertaa oli porukka laitettu tulosjärjestykseen ja samaan pooliin tuppasi Jaakko Schroderus, Antti Malo, Tero Hyvönen ja Pekka Rauman. Kaikki pisteen sisällä toisistaan. Homma aloiteltiin väylältä nr 11. Taas maistettiin avauksessa griplockin ja oltiin miltei 12-väylän tiillä… noh, tuplaa korttiin. 12 väylälle sitten makoisa birkku. 13 avaus vasuriin, lähäri kolmeen metriin ja putti keskeltä läpi, turha bogi. 14 avaus kipolle ja birkku. 15 saariväylän avauksesta jäi voima pois ja OB:lle, kuten muutkin poolissa. OB:n reunalta kipolle ja bogi. 16 avaus Chaoksella korin juureen (kori ratavalvojan betonitornissa), putti jyrkästi ylöspäin ja birkku. 17 väylälle honoriavaus pöytähyppyrin etunurkkaan, (20 m korista), sen mistä Ylätalo on hypänny rossipyörällä yli ;). Malon sanoin ”on se pitkä väylä ku ei ”isokäsikää” saanu perille”, tuppas naurattaan. Malo pisti jäätävästi pyörähdystekniikalla avauksen, mutta siihen se viereen tuli sekin. Karttapaikasta mitattuna väylä oli 135 m. Siihen sitte helppo par. 18 väylän avaus mandoportin viereen oikeelle, varaheitto portin eteen. Alkuperäinen oli kuitenki ok, joten putterille neppi portista sisään. Lähäri korille ja putti alarautaan, tuplat. 19 avaus tuulessa vasuriin, par. 20 avaus törkeen voimaton ja jäi vasuriin alas, lähäri kipolle ja par. 1 avaus oikealle ihan umpipuskaan. Kiekko pystyssä puskasta pienoisella tuurillakin läpi ja par-putti viidestä metristä sisään. Kakkosen avaus loistava, mutta loppuvaiheessa puuhun. Lähäri kipolle ja muitten tuskaillessa nätti par. Kolmosen avaus liian pitkäksi, helppo par. Nelosen tiiltä piti toljottaa mikroja, hulluja pentuja. Nelosen avaus vähän lyhyt, par. Vitonen oli sitte päivän hienoin väylä, kiivettiin mäen päälle johonkin 25-30 m välille ja sieltä luukutettiin alhaalla olevan tien yli toiselle mäelle vähän reilut 100 m. Kiekko ehkä 4 m korista, mutta välissä mäki ja par.

Vitosen tii, ja on se koriki siinä kuvan keskellä
Vitosen tii, ja on se koriki siinä kuvan keskellä (punainen). Niitä harvoja mitä Tero ei avannu upsilla.

Kutosen kämmen avaus ei ehtinyt feidaamaan ja jäi pikkupuskaan vasemmalle. Lähäri ihan reisille ja putti pöheiköstä 7 m pelastettu par. Seiskan annukka-avauksesta jäi vain annukka pois. Puitten yli upsilla kipolle ja par. Kasin annukka-avaus ok, vähän lyhyt ja siitä putterilähäri pikkupuskasta. Griplock ja putteri pusikkoon oikealle, josta 7 m pelastettu par. Taas tuli kommenttia Malon suunnalta ”ku lähti käjestä nii näki ilmeestä että ny ei mee, mutta sitte meniki” 😀 Ei kyllä oikeen vieläkään ymmärrä miten pysty meneen, hirmu roikkuputti. Ysi oli sitte liian helppo hysseväylä. PD kuitenki vähän luiskahti kädestä ja vasuriin ryteikköön. Taas putteri pystyssä ”seinästä” läpi, lähäri kipolle ja bogi. Kympillä taas Fever kouraan ja vastatuuli teki tehtävänsä, kiekko kippas raakasti oikealle pöheikköön. Lähäri 15 metriä etemmäs pöheikköön ja bogia tauluun. Lopputulos 65 (190) oli ihan OK kuntoon, päivän pituuteen ja väylien haastavuuteen nähden. Rättyä kippas kutoselle holarinki ja vei holaripalkinnon, miehen omin sanoin ”olihan se hieno holari”. Voiton nappasi Mikko Ylätalo (159) ja kakkoseksi Juho Parviainen (160), kolmanneksi kiilasi hienosti YFK:n Tommi Heikkinen (163). Muut ”seuran miehet” 74. Jukka Viitala (199), 81. Matti Kurra (207) ja 89. Juha-Matti Kurra (223).

Kokonaistuloksissa sijoitus oli 55. Ehkä tuo Ouluhalli jäi hieman harmittamaan, mutta minkäs teet. Palkintojenjako oli illalla n. klo 21:00 aikaan. Päivä oli äärettömän pitkä, väsymys kotimatkan jälkeen ääretön ja peliseura ja -fiilis aivan ääryyttä. Järjettömän hieno kokemus ja ehdottomasti vuoden päästä uusiksi. Väsymys näkyi oikeastaan vasta viimeisillä väylillä Iinatissa keskittymisen herpaantumisena, ei vaan jaksanu enää. Muutaman minuutin linja-autossa istumisen jälkeen oli muuten pykälän verran ukko jumissa. Mutta ei auttanut, kamat autoon, ukot kyytiin ja Tupokselle vielä kahville. Masa poistui Raahea kohti ja Hondan nokka suuntasi Haapavedelle. Jussi ammensi parista S-lonkerosta voimaa ja uhosi lähteä Laitakallioon heittämään, no väliin jäi. Kotona sai viimein kengät jalasta ja pääsi rentoutumaan, ei paljon tarvinnut unta hakea.

Frisbeegolf 2014

Tulevan kauden odotus alkaa pikkuhiljaa oikeasti ”tuntumaan”. Moni asia alkaa korrektoitumaan ja fribaajat ympäri maan alkavat aktivoitumaan. Tämä näkyy parin kuukauden hiljaiselon jälkeen foorumeilla ja facebook-ryhmissä, jutut alkavat taas hiljalleen ”lentämään”.  Totisemmin lajia harrastaneet ovat syksyn jälkeen aloittaneet peruskuntokauden ja valmistautumisen tulevaan kauteen. Mutta miltäpä näyttää tuleva kausi, mielenkiintoiselta, jälleen kerran. Jätetään nyt omat tavoitteet kertomatta ja keskitytään tässä postauksessa asioihin yleisemmin.

Friba maailmalla

Kauden suurimmat kisat, eli Majorit saivat eurooppalaisittain tälle kaudelle mukavan lisän. Innovan kaverit eivät jääneet laakereillaan lepäilemään European Openin välivuodeksi, vaan pykäsivät naapuriin European Masters -kisan. Jos vain heinäkuun 17-20 päivä on mahdollista, niin ei muuta kuin Ruotsiin tsekkaamaan kisahommat, ei varmasti kaduta. Viikko tämän jälkeen kisataan jenkeissä amatöörien maailmanmestaruuksista. Ja pari viikkoa sen jälkeen maailmanmestaruuskisat Portlandissa. Lokakuun alussa taaseen katseet kääntyvät Rock Hillin ja USDGC:n suuntaan.

Yksi ensi kauden kovimmista poisjäänneistä on varmasti maailmanmestarin, seitsenkertaisen Major-voittajan David Feldbergin jättäytyminen (ainakin puolittain) eläkkeelle. Miehen aikanaan autoturmassa teloma jalka, kun ei enään kilpailemista kestä kuten aiemmin. Lisää aiheesta voi lukea Disc Golferin haastattelusta.

Paul McBeth nousi menneellä kaudella PDGA:n ranking ykköseksi (toisena on muuten eräs Feldberg) ja voitti yhtä vaille kaikki Majorit kauden aikana. McBeastia tuskin voi aliarvioida tulevallakaan kaudella.

Prodigy kaappasi viime kauden alussa kovan luokan pelaajakaartin tiimiinsä, osittain tämä (minun mielestäni) näkyi tason laskuna ko. pelaajien osalta isommissa kisoissa. Toisaalta osa pelaajista myös hyötyi siitä, että pääsivät pelaamaan (ainakin alkukauden) sekabägeillä. Tulevalle kaudelle Prodigyllä on jo heittää niin vahva kiekkovalikoima, että tulostenkin pitäisi alkaa paranemaan. Aiemmin mainittujen seuraksi kärkikahinoihin mahtunee mukaan Schusterick ja Wysocki, mutta mielelläni näkisin Locastronkin taas menestymässä isoissa kisoissa.

Steven Ricon, Steve Brinsterin ja Nate Dossin vahvaa panosta syksyn USDGC:ssä ei myöskään voi sivuuttaa, varmasti nämäkin sällit taas kiusaavat parempiaan. Eurooppalaisista pelaajista kauden mittaan läpimurtoon saattaa pystyä ainakin Saksan Simon Lizotte. Suomalaisista löytyy ainakin yksi varteenotettava kaveri tuleviin taistoihin. Seppo Pajun armeija-ajat ovat takanapäin ja mies ottaa homman tällä hetkellä erittäin ammattimaisesti. Jännä nähdä mihin määrätietoinen harjoittelu johtaa kauden mittaan.

Naisten puolella menneellä kaudella kruunattiin uusi kuningatar (ainakin minun mielestä). Paige Pierce onnistui napsimaan voittoja tasaiseen tahtiin, eikä varmasti tulokset huonone tulevallakaan kaudella. Vaikka Valarie Jenkinsin ura alkaa pikkuhiljaa kääntymään ehtoopuolelle, on maailman rankingin ykkönen edelleen erittäin kova tekijä. Suurimmasta yllätyksestä saattaa kauden mittaan vastata vaivihkaa maailman rankinglistan sijalle seitsemän noussut ruotsalainen Ragna Bygde.

Jussi Meresmaa kirjoitti Joulukuussa kaivatun ja asiallisen päänavauksen frisbeegolfin ammattimaisuudesta. Kauppiaalla taitaa olla paljon muutakin takataskussa tulevalle kaudelle. Jännä nähdä mitä mies keksii, hattua pitää kuitenkin nostaa.

Suomen buumi jatkuu

Suomessa eletään kovaa buumia frisbeegolfin suhteen, tämä tuskin tulee tulevallakaan kaudella hiipumaan. Kotimaan kisarintama tulevalla kaudella on kirjava, vaikkei Majoria tänä vuonna kisatakaan. Eurotouria käydään yhden kisan verran Talissa, joten jos laivailu Ruotsiin ei kiinnosta, niin kannattanee visiteerata pääkaupungissa kesäkuussa. Maailmanluokan pelaajaksi on myös muutamalla Suomalaisella mahdollisuuksia, nyt alkaisi jo olla aika vastata odotuksiin. Listataan tähän nyt: Pasi Koivu, Jalle Stoor, Seppo Paju ja Leo Piiroinen. Toki myös Jussi Meresmaan edesottamukset kiinnostavat aina, vaikka mies heittohommista melkolailla eläkkeellä onkin, valittiinhan Jussi mukaan EM-joukkueeseenkin. Jännä nähdä ehtiikö kauppias muilta kiireiltään edustamaan.

Paikallinen kausi 2014

Oulun eteläisen alueella tulee tulevalla kaudella olemaan enemmän kisoja kuin koskaan. Ylivieskassa on varmasti Kärkkäinen Open, meillä Haapavesi Open. Lisäksi liiton kisoja on varmasti myös Kalajoella ja Kokkolassa. Enkä ihmettelisi vaikka tuoreetkin seurat (Nivala, Pyhäntä, Raahe) keksisivät kisoja järjestää. Mikä hienointa, SM-kisat ovat tänä vuonna Oulussa. Joten jos Tukholma tai Tali ei vielä saanut matkajalkaa vipattamaan, niin Ouluun on jo lähes liian helppo lähteä.

Paikallisista kilpailijoista pitää esiin nostaa YFK:n Niko Rättyä, jonka liitto jo valitsi tuleviin EM-kisoihin 19-vuotiaiden junioreiden sarjaan. Tästä miehenalusta kuullaan vielä. Ja löytyyhän noita pro-statusta kolkuttelevia ukkoja YFK:n väreistä muitakin Jani Määttänen ja Juho Rasmus voidaan jo ääneen mainita. Toinen mainitsemisen arvoinen EM-kisoihin valittu mies löytyy Oulusta, Juho Parviainen. Mennyt kausi oli Juholta hieno, toivottavasti sama vire jatkuu tulevallakin kaudella.

Ratarakentamisen osalta rytmi ei näytä rauhoittuvan täälläkään. Laitakallioon valmistuu kesällä 18-väyläinen rata. Nivalan rata laajennetaan myös 18-väyläiseksi. Raaheen tulee uusi 18-väyläinen DiscGolfPark. Haapajärvelläkin jotakin touhutaan. Ylivieskan kavereilla tiettävästi on työn alla ammattilaistason rata Huhmariin, jännä nähdä miten tämän projektin käy. Muutenkin ratoja nousee, kuin sieniä sateella. Vielä kun saataisiin johonkin tälle alueelle se maksullinen, tasokas ja hyvin hoidettu rata.

Tässäpä tämä ”lyhyesti”, mielenkiintoinen kausi on tulossa niin paikallisesti, kuin kansainvälisestikin.

Fribahäslinkiä

Arvelin että Kärkkäinen Openiin hiipuu tämän kesän fribatahti, mutta miten väärässä olinkaan. KOpenin jälkeen heräilin siihen tosiasiaan, että tässä pitäis tehdä yks frisbeegolfrata ja järjestää yks kisakin.

Sunnuntaina en malttanut pysyä pois viikkokisoista, joskin ujuttauduin paikan päälle vasta viime metreillä. Onneksi TD-hommat hoiti muut ja sain itse vain heittää. Lisäksi kisa oli suht. nopea viedä läpi kahdella kolmen heittäjän poolilla. Tulos ei mairitellut, mutta ketä kiinnostaa, höntsähommanahan tuon lähdinkin heittämään. Alkuviikon pidin vielä kesälomapäiviä ja jos totta puhutaan, niin lomailin hieman frisbeehommistakin (ainakin noista PJ:n hommista). Maanantaina harjoitin puusepänhommia ja virittelin saunaan uutta porrasta, melkeen tuli valmista. Tiistaina piti sitten jo käydä kiertämässä, vesisadekierros Nivalassa ja muuten vaan märkäkierros Ylivieskassa. Nivalan tuloksista ei puhuta :), Ylivieskassa perushyvä +5.

Eilen keskiviikkona aloitin sitten taas hommat. Tajuntaan räjähti, että Haapavesi Open (työnimi) on jo vajaan kolmen viikon päästä ja suunnitelmat, saati valmistelut, oli hyvinkin puolitiessään. Kuka hoitaa TD-hommat, mistä sponssia, mitä palkinnoksi, mihin puuttuvat väylät, missä se liiton ohje taas on, miten saadaan puuttuvat korit, kuka vastaa? Pitemmittä puheitta puhelin kouraan ja puhelua JEDUn suuntaan, josta tiedustelin lupaa rakentaa kisan ajaksi muutama väylä heidän pihalleen. Lomat painoi JEDUssakin päälle, joten vastausta joudutaan odottamaan maanantaille (edit: juuri kun sain blogiviestin postattua nii JEDUlta soittettiin että homma OK). Samaan syssyyn puhelua kaupungin suuntaan ja lupa väylien rakentamiseen Lukion ja teknologiakylän metsään, jos JEDU ei natsaa. Lupa heltisi. Ohimennen keskusteltiin hieman tulevan uuden radan muutoksista, joita kaupungin kaavamuutokset aiheuttivat (onneksi) jo tässä vaiheessa. Jossakin välissä selvisi, että olimme unohtaneet toimittaa omista jaostolle tehdyistä maksuista (ts. kisamatka- ja seuravaateostot) tositteet (laskut) kirjanpitoon, jotenka nämäkin piti sorvata kohilleen. Tässä välissä päätin tehdä salaisen facebook-ryhmän, jossa voidaan tarvittavaa neuvonpitoa suorittaa DGCH:n johtokunnan jäsenten välillä sähköpostia kätevämmin, sekin nyt jo melkoinen sekamelska. Openin sponsorihommia piti vielä pähkäillä läpi ja budjettia yleensä, sekä kaikkea muuta miljoona järjestelyyn liittyvää asiaa. Illalla roudasin vielä rahastonhoitajan postilaatikkoon yhden unohtuneen tositteen ja laskun maksettavaksi. Niin ja joo, pitihän sitä käydä ensimmäisen kerran tälle kesällä vetämässä ihan draivitreeniä. Ei yhtään huono reissu, meinaan foreen sai yhden 10-15 metriä lisää mittaa muutamalla ahaa-elämyksellä. Ja tietääpähän paremmin miten mikäkin kiekko lentää.

discsTänään show on ollut kutakuinkin sama, sen mitä olen töiltäni ehtinyt rääpimään. Powergripiltä pyysin koritarjousta uuden radan puuttuvista koreista ja sainkin vastauksen, katsotaan nyt lähdetäänkö catcheri- vai amexpo-linjalle. Openin väyläratkaisuja mietin ja lopputulema oli, että muutama kiinteä kori siirretään ja varastosta otetaan viisi koria väliaikaisväylille käyttöön. Vielä kun ehtis niitä väyliä vähän paikanpäällekin suunnittelemaan, ehkä illalla. Openin pääsponsoriehdotusta kirjoittelin jo eilen ja pistin äsken eteenpäin, hieman piti mietiskellä mitä suustaan päästää 😉 Samalla ”taiteilin” Openille tiiserin/julisteen hakemukseen mukaan. Lisäksi paikalliselle ravitsemusliikkeelle lähti tarjouspyyntöä ruoasta osanottajille. Jossakin ihmeen välissä ehdin kisakoneeseenkin päivitellä openin tiedot ja tehdä facebookiin ko. tapahtuman. Havainnoin myös että meidän kisa ajoittuu samalle viikonlopulle erään pienemmän frisbeegolftapahtuman European Openin kanssa. Jonkin verran itseäni soimasin, kun en moista ollu aiemmin havainnut. Mutta minkäs teet, näillä mennään tällä hetkellä, siirretään sitten jos alkaa näyttää pahalle.

946840_551045058276522_184236153_nKuten aiemmin jo kirjoittelin, niin viikonloppuna matkaillaan Kalajoelle heittämään frisbeetä ihan kisamielessä. Kalajoen pojat on kohtalaisen hyvin onnistuneet piilottelemaan tuon projektin todellisen luonteen (DGP), siitä propsit. Mitä sitten tuleman pitää, niin ehkä tuo ratakartta kertoo jotakin. Poijjaat on oikeasti rakentaneet, tai rakentavat parhaillaan A1-tason radan hiekkasärkille. Jostakin ihmeen syystä jo pelkkä ajatuskin kuulostaa tolkuttomat hyvälle. Joten toivotaan ettei rata tuota pettymystä ja että itseään yötäpäivää talkoohommissa rääkänneet Kalajoen kilpakumppanit jaksavat vielä lauantaina heittääkin, iso käsi siihen suuntaan. Urakkaa ei varmasti helpota samaan aikaan partyilevat ”B”-autoilijat, joista joku oli jo voimien tunnossaan kiskonut yhden väyläopasteen kuikkaan, morjens. Kisa itsessään ei varmasti ihan heikkotasoisin tule olemaan, onhan mukana pari ”tonnin ukkoa” Erno Väyrynen ja Juho Parviainen, unohtamatta YFK ihmemiestä Niko Rättyää. Muutenkin osallistujalistaa lukiessa tuli mieleen, että ei tästä taaskaan helpolla pääse 😀

Mitäköhän kaikkea tähän jäi kirjoittamatta…

ps. mites muilla fribahommat?

On the Road Again

Viikonloppuna avataan Kalajoella Hiekkasärkät Openin yhteydessä uusi 18-väyläinen rata hiekkasärkille. Kalajoen pojat on tehnyt kovaa työtä radan saamiseksi kuntoon ja markkinointi on jatkuvasti hehkuttanut A1:stä radan tasoksi. A on varmastikin oikein, mutta tuo 1. OK rataa ja sen oheispalveluja näkemättä on hankala mennä sanomaan todellista tilannetta. Yksi asia joka omaan silmään talkookuvissa kolahti on, että osa tiipaikoista on ns. amatöörimitoissa, joskaan A1 vaatimuksissa näistä ei mainita mitään. Toivottavasti nuo on tehty edes oikein maantasoon, niin ei tarvi ”sohvapöydän” päällä rimpuilla. Toinen mikä A1-luokituksessa oikeasti särähtää silmään on kohta ”edellyttää myös että radalla on päivittäin avoinna olevia kahvio- / pro shop -palveluita, ja siellä tarjotaan opastusta ja kursseja aloittelijoille”, onko näin, jännä nähdä. Hieno rata särkiltä varmasti löytyy, joten hyvillä mielin sinne päin.

Lauantaina siis Haapavedeltäkin otetaan DGCH:n kanssa suunnaksi Kalajoki ja osallistutaan kisaan. Voitosta tuskin tullaan taistelemaan, mutta kokemuksiahan tuolta haetaankin. Valmistautumisesta ei oikein voi puhua, kunhan nyt tarvittavat kamat tulee mukaan. Toivoa sopii ettei lauantaina sada, tuo hiekka ja sade kun ei oikein ole miellyttävä yhdistelmä. Onneksi yö vietetään mökkeillen, joten jälkipelit on paikallaan 🙂

Kisan osallistujalistakin näyttää varsin hyvälle, (tällä hetkellä) yli 30 osallistujaa lupailee jo ihan kisafiilistä. Pro-luokasta löytyy mm. Juho Parviainen (1000), Erno Väyrynen (992), Tatu Luukkanen (969) ja tietenkin YFK:n junnulupaus Niko Rättyä (949). Amatööripuolella kilpailijalistalta löytyy paikallisia harrastajia sekalainen sakki ympäri lähialueen ja hyvänä päivänä jopa Haapavetistä menestystä voi olla odotettavissa.