Kisaraportti – Finnish Amateurs

Lauantai käynnistyi pommiin nukkumisella. Onneksi caddy, eli Atte oli reippaana ylhäällä ja tekstasi meikäläisenki ylös. Väsymys oli tehnyt illalla källit ja olin pistänyt herätyksen arkipäivien herätykseen, tsädäm. Onneksi aikaa oli sen verran varattu, että hyvin ehdittiin aamupalat nakata nassuun ja liikahtaa Laajavuorta kohti. MA3 sarja oli lähes täynnä, vain neljä vapaata paikkaa, joten tavoite 30 parhaan sakkiin pysyi semmoisenaan. Kisarata poikkesi parin lisäväylän verran normaalista, karttaa voi ihastella kisakoneesta.
finnish_amateurs
1. kierros aloitettiin väylältä nro 12, joten luvassa oli heti ”kiipeilyä”. Avaus ihan ok, mutta lähäri häneksi ja bogia korttiin. Seuraavalle väylälle kämmenannukka vähän lyhkäseksi ja par. Tämän jälkeen kiivettiin loppumatkakin ”vuorenhuipulle”. 14-väylän avaus vähän vajaaksi, TD2 kouraan ja rystyannukka kulman taakse pitkälle birdielle, limppu kippoon ja erittäin makoisa birdie par 4 -väylälle. Seuraava väylä pariksi. Sitten Suomen hienoin väylä eli 16. DD2 blizu otti tuulta kunnolla alleen ja leijasi metsään OB:lle. Putinkin sössin joten tuplat korttiin. Seuraavalle väylälle heikon avauksen jälkeen par. Ja 18-väylä perinteitä kunnioittaen persiilleen ja tuplat korttiin. Tämän jälkeen ensimmäinen ”lisäväylä” A, joka heitettiin saareen normaaleilla OB-säännöillä. TD nätisti saareen ja par. Tämän jälkeen normaali ykkönen, joka lyhyenä OB:lle. Pelaajakokouksessa oltiin korvat tarkkana ja kaikki oli vähän pihalla miten pitäis jatkaa, kun dropparikin väylällä oli, joten heitin kahdesta eri paikasta jatkon. Eipä tuota ollut jälkikäteen tarvetta selvitelläkään, sama tulos molemmista, eli tuplaa korttiin. Pitkä kakkosväylä on aina paha. Avaus oli varsin hyvä, mutta jatkoheitto tarrasi sormeen ja feidi jäi 30cm:ä vajaaksi ja OB-linjan taakse, triplaa tauluun. Kolmosväylällä jäin MD3 käteen ja kimpos puusta OB:lle! Bogi! Nelosella ei TD2 lähtenyt annukkakulmaan vaan jatkoi suorana puskaan, bogi. Vitosella jopa vähän tuuria ja par korttiin. Kutosen kopsittiin puita ja bogi. Tämän jälkeen toinen ”lisäväylä” B, josta yllättäen par. Seiskan ylämäkiväylältä myös par, oli muuten ainut väylä missä kuuntelin caddyn neuvoa :D. Kasi oli heti hankala ja kiekko meinasi tulla vasemmalle OB:lle asti, bogia korttiin. Ysi oli etukäteen pahin hasardiväylä, mutta siihen löytyi heti yhteinen sävel, kämmenavaus kentälle ja par tauluun. Kympin avaus vajaaksi, varma par. 11 avauksen sössin sitten täysin, vielä kun ensimmäinen puttikin meni huti, niin bogia tauluun. Kierros siis tulokseen +14, joka ei missään nimessä tyydyttänyt. Sijoitus oli kuitenkin 30. joten ei ollut muillakaan mennyt kaksisesti. Ratingit kierrokselle olivat hieman alle oman tason 817.

Lauantaina kisattiin vielä toinen kierros. Tauolla ehti käydä syömässä, joskin jälkikäteen ajateltuna tuo intialainen ei välttämättä ollut paras ratkaisu. Kierros aloitettiin huipulta, ts. autolla ”vuoren” päälle ja väylälle nr. 14. Tällä kertaa avaus kippasi vasemmalle ja jäi liian vajaaksi, homma meni puihin ja bogi korttiin. Seuraavalle väylälle kämmenavaus luiskahti kädestä ja kippasi OB-aidan taakse, putti vielä ohi ja triplat korttiin. 16-väylälle lähes täydellinen avaus 18 metrin päähän korista, varmistelin korin alle ja otin varman birdien. Vaikka kovasti sällit yllytti eaglettämään, mutta korintakainen 5 metrin pudotus ei houkuttanut. Seuraavalle väylälle malliavaus 7 metriin korista ja… putti ohi, par kuitenki. 18-väylälle vielä hieman yllättäen pelastettu par. A-väylä saaren läpi OB:lle, bogia tauluun. Ykkösen avaus jäi hieman käteen tippui tienpenkan taakse ja metrin OB:lle, tuplaa korttiin. Kakkosväylä ihan kohtalaisesti, bogi. 3,4 ja 5-väylät onnistuin heittämään pariin perusvarmalla suorittamisella. Kutosväylän sähläsin taas puitten kautta bogiksi. B:lle par. Seiskalle lähes edelliskierroksen kaltainen suoritus ja par. Kasin portti ei antautunut vieläkään, bogi. Ysin avaus OK, mutta lähäri putterilla annukkana OB:lle ja putinkin kanssa sähläsin, tuplaa. Loput pelasin perusvarmalla suorittamisella pariksi. Lopputulos +11 alkoi jo hieman mieltäkin lämmittämään. Sijoitus nousi jaetulle 25. sijalle. Rating jo omalla tasolla, ehkä jopa hieman ylikin 830.

Sunnuntain finaalikierros alkoi väylältä nr. 11. Aikaa lämmittelyyn oli väylällä hyvästi ja heittotuntuma vaikutti heti hyvälle draivien osalta. Putit sen sijaan eivät ihan napsuneet kohdillee. Varsinainen avaus lähti harjoitusheittojakin paremmin ja nätti nostobirdie heti alkuun. Seuraavalle väylälle onnistunut avaus, mutta lähäri luiskahti kädestä, bogi. 13-väylän avaus kämmenannukkana lähti hieman puskemaan ja jäi n. 20 m korista, par. Taasen kilmuttiin huipulle välissä. Pienen puhalluksen jälkeen honorina tiille. Avaus järkyttävää kuraa ja kippasi vasemmalle. Lähäri rystyannukkana hieman vajaaksi ja kulman taakse puihin, tippui kuitenkin väylälle ja pelastin parin. 15 väylän avaus vähän lyhkäiseksi ja putti mystisesti puski ketjut tieltään ja nousi kiposta ulos, turha bogey. 16-väylän avasin vastatuuleen DD:llä, joka lähti turhan kovassa hyssessä ja painui metsään OB:lle. Kuitenkin vain bogey. 17 avaus ensimmäiseen mäntyyn ja bogia korttiin. 18 avaus blizulla oikealle puskaan, josta jatko suht huonosti väylän toiseen reunaan, tuplaa korttiin. A-väylän avaus nätisti 10m korista, putti alaraudan päältä ulos, par. Ykkösen avaus tismalleen toisen kierroksen avauksen kopio, joskin sitä ennen totesin, että tänään ei riitä käsi OB:lle asti. Ei riittänyt, 30 cm sisällä. Jatko GM:llä kämmenellä jätti feidaamatta ja 50cm OB-rajasta, huh, bogey. Kakkosen avaus OK, toinen painui pari metriä liikaa vasemmalle ja jäi rinteeseen. PD jätti feidaamatta tuulessa ja ei ihan ollut siellä missä piti, bogey. Kolmosella oli birdietä tarjolla, mutta par. Neloselta täydellinen rystyannukka viimeiseen mahdolliseen puuhuun ja 9 m korista, limppu sisään ja birdie, jo helpotti. Vitosen avaus vasemmalle todella tiheään kuusipuskaan jossa oli tasa yksi 30cm leveä, 10cm korkea aukko. GM aukosta läpi turhan pitkälle ja bogey. Kutoselle perinteistä huttua ihan metästä taas bogey. B:n avaus päivän huonoin ja jäi ”kallion” väärälle puolen. Sen verran aukkoa kuitenkin löytyi, että pahojen paikkojen kiekoksi ristitty GM turskahti nostiparille, huh. Seiskan avaus aivan liian matalana lyhyeksi, lähäri vielä ihan reisille ja bogey. Kasin avaus pienellä munkilla puun kautta suht. kauas, lähäri 8m korista ja DGCH-asenteella korin takaista alamäkeä uhmaten limppu sisään, par. Ysin avaus kisan paras, lähäri putterilla pienessä annukassa näytti loppuun asti menevän koriin, mutta hieman ohi. Onneksi 6 m putti upposi ja par. 10 oli päivän viimeinen väylä ja päätin lähteä parin PD2 kokeilun jälkeen pienellä riskillä kokeilemaan TD2:sta annukkana. Kiekko jäi hieman käteen ja 2m liian oikealle, hipaisi puuhun ja lentorata korjautui siihen mihin oli tarkoitus, limppu nostobirdielle ja naks. Tähän oli hyvä lopettaa. Kierros tulokseen +8, joskin ryhmän kärkipalkinto jäi saamatta, kun yksi porukasta pisti +2. Lopputuloksissa sijoitus ei muuttunut, edelleen 25. Kierrosrating tosin oli kaikkien aikojen oma paras 858.

Kokonaisuutena kisa oli hieno ja hyvin järjestetty. Syksyinen ajankohta ei juurikaan fiilikseen vaikuttanut, vaikka ajoittain tuppasi hieman vilu puskemaankin. Heittoporukat olivat joka kierroksella hyvät ja fiilis pysyi sitä myöten hyvänä. Omat fiilikset ennen kisaa olivat erittäin sekavat ja kaikki ainekset täydelliseen epäonnistumiseen olivat ilmassa. Silti, edes sunnuntai-aamuyön herääminen siihen että nenä oli täysin tukossa ja olo mitä pahimmoilleen flunssainen, ei hidastanut tahtia. Fyysisesti Laajavuori on todella vaativa ja odotin että mies olisi enemmänkin romuna, muttei pahastikaan, pientä kramppaamista lukuunottamatta. Tosin nyt kun on n. 300 km istunut vielä autossa, alkaa tuntua, että huomenna on ukko romuna ja kunnolla. Näinä parina päivänä frisbeegolfin pelaaminen tuntui taas siltä, miltä sen pitääkin tuntua, rakkaudesta lajiin. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kautta ja kisaamista A-lisenssin haltijana.

ps. ainiin, mut tunnistettiin umpioutojen poolikavereiden osalta, olen siis piireissä, hä x)

Ja Atelle vielä kiitokset caddyhommista. Oli erittäin suuri apu, kun ei tarvinnut reppua itse raahata pitkin ”vuorta”.

Kisaraportti Haapavesi Open

Noh, kirjoitellaas tästäkin jotain heittäjän näkökulmasta. Järjestelyistä on hieman hankala jauhaa mitään, koska itse oli järjestäjänä. Eikä näin ollen samalla tavalla asioita näy, kuin muut osallistujat.

Kisaa enteili heikko sääennuste, vettä piti sataa, jatkuvasti. Mutta onneksi tuo ei toteutunut. Vain kolmannen kierroksen alussa tuli vettä kuin aisaa, muuten ilma oli lähes loistava.

Omalta osalta ensimmäinen kierros tuli nopeasti, liiankin nopeasti. Eli hieman myöhässä jouduttiin lähtemään, luotto oli kuitenkin kova aikataulun pitämisestä. Taktisesti sijoitin itseni väylälle nr. 1, ihan käytännön syistä (lyhyt matka kisatoimistoon). Ykkösväylä perusvarma par. Kakkosella sitten vähän lipsui ja mentiin bogin puolelle. Ryhmän ainoana onnistuin kolmosväylän avauksessa ja kirjasin pitkällä putilla birdien korttiin. Muuten mentiin par-voittoisesti. 7-,10- ja 11-väylät kuitenkin lipsuivat bogiksi, kaikki olisi ollut otettavissa pariksi, mutta ei väkisin. Lopputulema +3 ja jaettu neljäs sija, joten ihan OK avauskierros kuitenkin.

Toinen kierros aloitettiin heti ensimmäisen perään ja ykkösväylältä taas matkaan. Kutosväylän onnistuin birdittämään, vaikka useampiakin olisi ollut tarjolla. Bogeja tipahteli 2-, 4-, 7-, 8- ja 12-väylille, näistä täysin turhia 2, 4 ja 12. Puhtaasti omia virheitä ja keskittymisen puutetta nuo bogit ja menetetyt birdiet. Lopputulos +4 ja tuloksissa jaettu kuudes sija.

Ennen finaalikierrosta ollutta taukoa lyhennettiin ja käväistiin pikaisesti syömässä. ABC:ltä lähdettäessä pukkasi vettä kuin siitä kuuluisasta ”esterin p…stä”, eipä mitään sateenvarjoa esiin. Toimistolla ryhmät valmiiksi, jakoon ja kierrokselle. Kolmas kierros oli sitkeä, selkä loppu, jalat loppu. Ei kuitenkaan tullut sitä tunnetta, että ”nyt vaan äkkiä kotiin täältä”. Ehkä huonosta fiiliksestä johtuen kierros tuntui heikolta, en pisteitä niin tarkkaan seurannut. 7-, 8-, 9- ja 11-väylät bogitin. Näistä kasilla aivan järkyttävä kämmenavaus joka kippasi suoraan metsään, edelliskierrostakin huonompi, ei näin. Etukutosen onnistuin kirimään miinukselle, kun viimeisellä väylällä (#3) tinttasin 25 metrisen birdieputin sisään, tähän kelpasi lopettaa. Tuloksia laskettaessa yllätyin, että tulos oli VAIN +3. Ehkä vieläkin enemmän yllätti nousu lopputuloksissa jaetulle neljännelle sijalle.

Tokihan tuosta ”kotikisasta” parempaa lähdettiin hakemaan, varsinkin kun nimimiehet jäivät kisasta pois. Toisaalta tiesin että kaksi kovempaa kaveria jonosta löytyy ja Pyhännän kaverit olivat täysi kysymysmerkkiä, pelimiehiksihän nuo loppujen lopuksi paljastuivat. Kierrosratingeissa (itse kalkuloidut) pääsin keskiarvoon 829, joten ihan omalla perustasolla pystyin heittämään. Vielä kun joskus kisaan sais edes yhden oman hyvän tason rundin.

TD @ Haapavesi Open

Viikko on taas vierähtänyt suht rivakkaa tahtia. Sunnuntaina tallattiin vielä viikkokisa (ei mitään muisteltavaa) ja siihen päälle Jukan kans trimmeröitiin Haapavesi Openia silmällä pitäen tulevat kolmos- ja nelosväylät. Muiden väylien kimppuun päästään huomisissa talkoissa.

logoVuodenvaihteessa pistettiin HaUn suuntaan jaostohakemus vireille, tuossa vaiheessa suunnitelmiin kuului yhden ”isomman kisan” järjestäminen. Jaosto saatiin huhtikuussa pystyyn ja alettiin pyörittämään viikkokisoja yms… Viikkokisoja ennen olin jo muutamat pikkukisat ohimennen järjestänyt. Kuitenkin se että hommasta piti tehdä jatkuvaa, aiheutti pientä lisäkutinaa ja paineita. Näin jälkikäteen voin kuitenkin todeta selvinneeni hommasta varsin hyvin ja pikkuhiljaa on muutkin saatu pyörittämään TD:n hommia silloin, kun ei itse niitä ole ehtinyt tekemään.
Sitten koitti päivä, jolloin piti alkaa suunnittelemaan sitä isompaa kisaa. Auttamatta oltiin jo liian myöhässä, ainakin sponsoreiden suhteen. Muilta osin iso ratas pyörähti ja parissa viikossa on väännetty ja käännetty, kymmeniä puheluita, satoja tulosteita, graafista suunnittelua, kisan suunnittelua, ratasuunnittelua, yms… Käytännön työn aika koittaa lopullisesti huomenna. Klo 18 on tarkoitus kokoontua radalle ja aloittaa ”siivousurakan” viimeinen vaihe; risut pois, pientä raivausta trimmeröintiä, tiipaikkoijen merkkausta (ehkä jopa yhden rakentaminen), koripaikkojen merkkausta, jne…
Sama urakka jatkuu lauantaina, kun rata rakennetaan harjoituskuntoon klo 18 mennessä, koreja pystytetään, väyläopasteet laitetaan paikalleen, next-tee- ja mandomerkinnät paikalleen, dropzone-merkinnät paikalleen, aluesulkulaput paikalleen. Sitten onkin kisaosallistujilla, DGCH:n jäsenillä ja henkilöstöllä mahdollisuus hyödyntää kisarataa koko ilta. Muiden on turha tulla kerjäämään pääsyä radalle. Jos ei kerran talkootyö maistu, eikä sen vertaa viitsi hommaa tukea että jäseneksi liittyisi, niin heittäkää vaan onnellisena sitä normiysiä. IMAG1236_1
Sunnuntaina päästään sitten itse asiaan. Tosin ennen sitä pitää vielä tarkistaa rata, sulkunauhata suljettavat alueet, opastaa mahdolliset avustajat, virittää ja tsekata tietoliikenneyhteydet, avata yksi aitaelementti ja mitä lie muuta. Onneksi enimmäisosallistujamäärä (60) ei näytä tulevan täyteen, sillä silloin menis aikataulukin todennäköisesti uusiksi. Sen verran tuo 5 henk./ryhmä hidastaa tahtia. Lauantai-iltana päästään testaamaan koko ratakierros, joten saadaan hieman suuntaa siitä voiko tuo aikataulu pitää, toivottavasti. Usko on vahva siihen, että sunnuntaina vedetään saatavilla olevilla resursseilla hieno kisa läpi.
Kisajärjestelyistä saatu kokemus on jo tähän mennessä ollut arvokas ja jatkossa pystytään huomattavasti paremmin tiedostamaan kisojen vaatima työn määrä, sekä osataan jakaa se paremmin vastuuhenkilöiden kesken. Tokihan kisan voisi järjestää viikkokisatyylisesti vasemmalla kädellä, mutta miksei sitä voi tehdä kunnolla ja vielä (epähuomiossa) samalle viikonlopulle euroopan suurimman frisbeegolftapahtum European Openin kanssa. Finaalikierrokset vielä samaan aikaan, ettei vain kilpailijoiden saaminen kisaan olis hankalaa. Voitte kuvitella sitä ärräpäiden määrää, kun tämän huomasin. Kun ei omassa ”fribakisakalenterissa” tuota EO:ta ollu merkattu, niin tokihan se unohtui, vaikka suunnitteli paikanpäällekin Nokialle menevänsä, edelleen ketuttaa.

Kisaraportti Nivalan Kapinaviikon frisbeegolfkisa

Nivalan kisaan lähdettiin ainakin omalta osalta höntsäilemään ja katsomaan meiningit. TD:nä kisassa toimi nykyisin Oulussa asusteleva Mika Lasanen, joten ihan ”oikeaa” kisaamista oli odotettavissa. Haapavedeltä oli varsin hyvä edustus mukana, allekirjoittaneen lisäksi paikalle saapuivat (Jukka Viitala, Kai Nurkkala, Marko Häkkilä ja Teemu ?mikäsenyoli?). Osallistujia oli muutenkin varsin kiitettävästi ja luokkia saatiin aikaan avoimet, junnut ja naiset. Avoimessa meidän lisäksi oli kolme osallistujaa. Naisten sarjassa ja junnuissa (jos nyt ihan väärin muista, niin neljä molemmissa).

Ensimmäinen kierros oli vielä ihan kohtuullinen ja toiselle kierrokselle kärkipooli lähti tuloksissa Matti Lasanen +1, Kai Nurkkala +5, minä +5 ja Mika Junttila +6. Omalta osalta kisa kaatui kolmosväylälle, jossa pistin kolmesti mandoportista ohi, ko. väylältä korttiin +7!! ja koko kierros tulokseen +9. Kaitsukin onnistui jossakin säheltämään, joten lopputulokset avoimen osalta oli Matti Lasanen +3, Mika Junttila +12, minä +14 ja kaitsu +15. Muitten tuloksia en pistänyt merkille, kun ei ”julkista” tulostaulua ollut.

IMAG1228_1_1
Junnut jo odottaa pääsyä palkintojen kimppuun

Junnut jo odottaa pääsyä palkintojen kimppuun Heitto oli oikeastaan koko kisan ajan melko hukassa ja draivit lähtivät pääsääntöisesti liikaa oikealle, eli tekniikassa joku pikku fiba. Seuraavana päivänä Haapaveden höntsäkierros oli taas ihan normaali ja heitot toimi (ainakin melkein) kuten pitääkin. Hienoimpana henk.koht. suorituksena jäi ehkä mieleen toisen kierroksen kutosväylän avaus, jonka sain pistettyä nättinä hyssepommina parin metrin päähän korista, helppo birdie. Kisan järjestelyissä ainut huono puoli olikin radan väylät 6 ja 8, jotka menevät pahasti ristiin ja ”sumputtavat” pelin aika hyvin. Varmaan Nivalaisten viikkokisoissa aikanaan tuonkin ongelman saavat ratkaistua jotenkin, jos ei muuta niin ”isommalla” väylällä olevan poolin annetaan avata ensin.

Tähän kun pukataan vielä tänään viikkokisat, niin sen jälkeen onkin aika valmistautua jo Haapavesi Openiin. Viikkokisoissa olis tarkoitus testata tulosten syöttäminen suoraan kisakoneeseen, jottei se nyt pääse Openissa yllättämään.

Kisaraportti Kärkkäinen Open 2013

Ylivieskalaiset olivat jälleen rakentaneet komeat puitteet kunnon frisbeegolfkisalle. Sponsorit olivat näkyvästi esillä kuka missäkin muodossaan, banderolleja, kojua, autoja, purheita, jne… Väylät oli viritelty viimeisen päälle, mitä nyt parilla väylällä harva heinikko oli hieman pitkäksi päässyt, mutta väyliltä ei todellakaan tarvinut kiekkoa etsiä, raffilta jonkin verran jos sinne eksyi.IMAG1142_1_1
Ensimmäisellä kierroksella samassa ryhmässä heitti PowerGripin tiimin Jenni Eskelinen, YFK:n Henri ”epis” Vierumäki, sekä vanhemman polven heittäjä Seppo Hänninen. Seppo kiersi ensimmäisen kierroksen isot vuoratut nahkatumput, joka herätti ajoittain hilpeyttä. Piti kuulemma varustautua jos eksyy, tai tulee kylmä 🙂 Muutenkin aika persoona ”bägistä” löytyi kaksi Firebirdiä ja yks Jokeri. Matkaan lähdettiin väylältä nr 9. Omalta osalta hieno avaus ja palkintona birdie. Seuraavat väylät 10,11 ja 12 onnistuin suht helposti heittämään pariin. 13-väylällä sitten avaus osui OB:lla puuhun ja jäi väärälle puolelle, onneksi ei ojaan, vitosta korttiin. 14 ja 15 mentiin sitten yllättänkin helpoilla pareilla. 16-väylällä avaus 3m kauemmasta saaresta lyhyeksi, dropparille ja bogia korttiin. 17-väylältä sitten birkku vaihteeksi. 18 mandoportin sivuun, ei ohi, jatkot vähän niin ja näin bogi kortiin. Ykkösellä avaus lyhyeksi ja pitkä putti vajaaksi, par kuitenki. Kakkosella käpelsin selvän birdieputin ja kiekko pyöri vielä OB-puskan taakse, josta putti alarautaan, bogi. Sitten mentiin taas tasavarmaa paria 3,4,5 ja 6 väylät. Seiskan avaus tiin eteen mäntyyn ja hyssepommina heitetty jatko hivenen lyhyeksi (15m putti), joten bogia korttiin. Muutetun kasin avauksessa luiskahti tukijalka alta ja kämmenheitto kippasi vasemmalle metsään. Väylä siis kaarsi pururataa pitkin oikealle, tästäkin bogia korttiin.
Ensimmäisen kierroksen jälkeen lopputulos 60 (+5), alustava rating 849, sijoitus jaettu 29. johon olin varsin tyytyväinen. Heitto toimi kaikinpuolin hyvin, mitä nyt typeriä mokia muutama tuli. Erityiskiitos tuolle ekan kierroksen poolille, hyvä fiilis oli tuossa porukassa heittää, epiksen yltiöpositiivinen asenne pitäis itsekin opetella. Rättyän Niko muuten oli aika tyly isäntä Pro-luokassa, heittämällä tuloksen -13! Kierroksen fiiliksen ehkä kiteytti Outilan Jarkon toteamus “Niko (Rättyä) käväsi sitte heittämässä kierroksen frisbeegolfia”. Niko ottikin ansaitut ablodit jo kirjatessaan tulosta tulostaululle.
Kierrosten välissä kävin suihkussa ja syömässä. Puolisen tuntia ehdin Pro-luokan sällien tekemistäkin seurailla.
Vaikka kisaamassakin oli tusinan verran YFK:n sällejä, niin osa oli suosiolla jättäynyt talkooporukkaan. Joskin tässäkin kuvassa kevyestikin laskettuna kuusi allekirjoittanutta kovempaa pelimiestä
Vaikka kisaamassakin oli tusinan verran YFK:n sällejä, niin osa oli suosiolla jättäynyt talkooporukkaan. Joskin tässäkin kuvassa kevyestikin laskettuna kuusi allekirjoittanutta kovempaa pelimiestä

Toiselle kierrokselle päädyin astetta kovempaan ryhmään. Samaan porukkaan tuli Raahen Mikko Sämpi, OFS:n Joonas Järviluoma ja joku kolmas kaveri jonka nimeä en nyt kuollaksenikaan saa päähäni edes tuloslistoilta, kenties Henri Koivumaa!? Kierros aloitettiin väylältä nr 10. väylät 10,11 par, 12-väylällä oli birkkuakin tyrkyllä, mutta putti rautaan (ala- tai ylä). 13-väylällä mietin viime sekuntiin asti lähdenkö varmisteleen, ja paskat DGCH-asenteella kaikki peliin ja kenties elämäni pisin draivi korin tasalle “puttikaarelle 11 metriin” korin vasemmalle puolelle. Birdieputti alarautaan ja parin sai pudottaa korin vierestä. 14-väylä pitkällä 10m putilla pariin. 15-väylän avaus jäi vähän hankalaan paikka puitten taakse, lähäri oksiin ja putille 12 metristä ojasta kannon päältä! putti sisään ja jopa meikäläinen tuuletti, par korttiin. 16-väylän avaus 18-väylän tiille (melkein), dropparilta kuuten metriin ja putti ketjuista ulos, tuplabogi. 17 avaus vähän lyhyeksi koivun oksiin, onneksi palas väylälle. Lähärikin luiskahti oikealle, mutta meni korin tasalle, joten par. 18-väylällä FD ei edelleenkää totellut, karkeasti ohi mandoportista. Dropparilta ihan OK heitto, vähän turhan vasemmalle. Seuraava lähäri vähän lyhyeksi ja pitkä putti ei uponnut, tuplabogi. Ykkösellä hieman hysseksi lipsahtaneen avauksen FD:llä sieppasi yltynyt tuuli ja kiekko katajaojaan, bogi. Kakkosella fore lyhyeksi, puuhun ja ojaan (olkoot FD siellä jäähyllä ku ei tottele), bogi. Kolmoselta sitten kierroksen ensimmäinen ja viimeinen birkku, lähes mallia nosto. Nelonen olikin sitten taas show, avaus DD2:lla raakasti hysseksi ja OB-puskan “alle” pellolle, lähäri vajaaksi, putti pitkäksi ja rollina alas, tuplabogia tauluun. Vitosella ja kutosella oli pitkää birdieä tarjolla, mutta pariksi meni. Seiskalla avaus ihan OK, flätti MD2 ei totellut forea ja kippas vasemmalle puttilinjan taakse pari metriä. Putti 12 metristä yli (vastatuuli), seuraava 10 metristä ohi, tässä vaiheessa totesin että “tää menee jo vittuiluksi” ja puttasin vielä kerran OHI!! triplabogi tauluun ja tässä vaiheessa iski viimeistään se ahdistus että “nyt vaan pois täältä ja äkkiä”. Uusittu kasi onnistui tällä kertaa ihan OK, avaus 10m päähän korista, pitkä birkku ei uponnut, mutta par tauluun. 9-väylä oikeastaan kertoi kaiken koko kierroksesta. Mietin heittoon lähtiessä, että tohdinko heittää alivakaalla DD2:lla tuuleen, DGCH-moodi päälle ja DD2 tuulessa heti OB-rajan yli. Pituutta tosin tuli n. 100m, mutta se ei juuri lämmittänyt. Re-tee vakaammalla DD:llä OK ja bogi korttiin. Tuloskorttia kalkuloidessa odotin jopa pahempaa, mutta oli tuo +11 silti karkea pettymys. Edes Sämpin sama tulos ei lohduttanut ja toive olikin että muillakin olisi mennyt huonommin, eipä ollut.

Tosiasiassahan tuo toinen kierros kulminoitui omalta osalta väylille 4,7,16 ja 18, joista tulos +9!! notta morjens. Lopputulos siis 126 ja sijoitus 46. joten en kuitenkaan viimeiseksi jäänyt, viisi ukkoa takana, huh. Tämän kierroksen yhteenvetona lainaankin Sämpiä “niinku ois pari tuntia laskenu piin likiarvoa”.

Näin pari tuntia tilannetta rauhoittaneena, voin jo todeta että hienot oli kisat. Toista kierrosta vähän sekoitti tuo tuuli ja ehkä hieman oma heikko kunto, joka jo nähtävästi tuonkin mittaisessa kisassa kostautuu. Tai no, 5,5 tuntia kun raahaa ja nostelee edes takas 11kg bägiä, niin kai siinä uupelo iskee (kyllä 1. kierros 3 tuntia ja toinen vähän reilu 2,5). Jalat meinas jo tauolla krampata, mutta ei olleet varsinaisesti väsyneet tai kipeaät, lähinnä väsymys oli selässä, tästä viisastuneena – caddy 🙂