Kisaraportti – Laitakallio Open 2014

Viikonloppu meni sitten enemmän ja väh… no ehkä vain enemmän frisbeegolfin merkeissä. Torstaina jo käytiin tekemässä perinteisiä ratatalkoohommia Laitakalliolla pari tuntia. Lauantaina käväistiin heittämässä Oulaisissa pari rundia ja illalla rakenneltiin kisarata valmiiksi Laitakallio Openiin. Siinä sivussa tuli mietittyä kisahommia yli ja ympäri monelta kantilta. Sunnuntaina rykästiin taas homma ”tulille” heti aamusta. Allekirjoittanut singahteli järjestelemään kisatoimistoa kuntoon ja viimeistelemään radan. Onneksi pari aamuvirkkua sälliä löytyi kaveriksi ja hommat saatiin juuri ajoissa kasaan ennen kisaa. Kilpailijoita saatiin paikalle parikymmentä ja kelikin suosi, ei ollut liian kuuma, mutta ei kyllä missään tapauksessa kylmäkään.

Jos nyt itse kisasta, johon itsekin osallistuin, jotakin. 1. kierros oli pääpiirteiltään hyvä ja selkeän kärkitilan söhläsin yhdelle väylälle, mutta tämä kuuluu pelin henkeen.

  • Kisa aloitettiin radan pisimmältä väylältä nr 11, joka oli yleisurheilukentällä heitettävä saariväylä. Samaan ryhmään lähti mukaan Jarno Nahkala, Tomi Kärki ja Jani Nurkkala. Avaus ei ihan ollut niin pitkä, kuin halusin, mutta varsin ok. Jatko PD:llä hieman liikaa oikealle, mutta tartaanilta hyvät skipit korille ja birdie
  • Ahtaalle 12-väylälle onnistuin pelaamaan heikohkosta avauksesta huolimatta parin
  • 13 avaus hyvä ja pääsi pitkää birkkua yrittämään, kuitenkin pariksi
  • 14 avauksen lähdin heittämään kämmenellä. Tästä ei edellisillan draivireeneissä jälleen loukattu selkä tykännyt, vaan nytkähti pahasti. Hammasta purren eteenpäin. Par
  • 15 väylän avaus osui hyvin mandoporttiin, mutta painui hieman liikaa oikealle. par
  • 16 (norm. 9) avaus pitkästä aikaa kohtalainen ja birkku
  • 17 avaus ohi mandoportista ja varmistellen bogey
  • 18 avaus myös pitkästä aikaa hyvä ja birdie
  • Ykkösen avaus hitusen pitkäksi, mutta birdie
  • 2. avaus huono, mutta taistellen par
  • 3. avaus myös huono, mutta taas taistelemalla pariin
  • nelosella jatkettiin samaa rataa, par
  • vitosen avaus hitusen vajaa ja par
  • kutosen avaus huono ja jatko vielä huonompi, bogey
  • ja sitten REPESI, tässä vaiheessa olin siis -2 tuloksessa, kolme heittoa Jarno edellä. Seiskan avaus luiskahti täysin kädestä, ennen kuin käsi oli edes lähelläkään loppuvaihetta ja n. 15 metrin päähän väylän vasemman reunan puihin kimmoten vielä hieman vasemmalle. Jatkopaikalta oli sen verran tilaa kämmenantsalle, että päätin yrittää. PD+ jäi kuitenkin rajusti käteen ja osui kahden metrin päähän puuhun ja siitä takaisin vasuriin. Seuraavaan lähäriin oli n. 1,5 m levyinen 15 m pitkä pilli rystylle, jota MD3:lla yritin pelastaa ja päädyin taas 2 m päähän puuhun ja samassa vitikossa. Nyt oli väylää, mutta kulmaa niin paljon ettei mitään järkeä hakea mitään. P2 väylälle, GM korille ja nostoputti sisään, tripla korttiin 🙁
  • kasille sain kasattua itteni ihan ok. Avaus hitusen väärässä kulmassa ja jäi doglegin mutkaan. Siitä korille ja par.
  • 9. avaus ihan kuraa, mutta lähäri ok ja lätty kippoon, par
  • 10 avaus ei birdiellä yltänyt, joten seiftipar

Tuota seiskan sähläämistä vois jossitella ties kuin kauan. Liian varma johto, liikaa itsevarmuutta ja hirveää säheltämistä. Olis pitäny ottaa se ensimmäinen ulos väylälle ja pelata seifti nelonen, mutta tehty mikä tehty. Tulos oli +1 (58) ja sijoitus jaettu 1. Jarno Nahkalan ja Kai Nurkkalan kans.

Toiselle kierrokselle lähdettiin Jarnon, Kain ja Tapio Virneksen kanssa samassa ryhmässä väylältä 11.

  • 11. avaus tällä kertaa hyvä. Jatko kuitenkin hitusen varovainen ja vajaaksi. Kuitenkin OB:n kautta pyörien sisälle. Birkkuputti ei onnistunut joten par. Jarno otti pari OB:ta ja tuplat. Tilanne: Niko +1, Kai +1, Tapio +3, Jarno +3
  • 12. avaus oksiin ja alas, seiftaten pariin. Tilanne: Niko +1, Kai +2, Jarno +3, Tapio +4
  • 13. avaus hieman edelliskierrosta lyhyempi, joten seiftipar. Tilanne: Niko +1, Jarno +2, Kai +3, Tapio +4
  • 14. avaus ihan OK, vaikka selkä taas nytkähti. Ei kuitenkaan birkulla, joten par. Tilanne: Jarno +1, Niko +1, Tapio +3, Kai +3
  • 15. avaus folk-lavan reunaan ja siitä tiukasti vasuriin Mandon ohi. Lähäri hieman vajaaksi ja tuplat. Tilanne: Jarno +2, Niko +3, Kai +4, Tapio +5
  • 16. avaus hyvä ja nostobirkku. Tilanne: Niko +2, Jarno +2, Kai +3, Tapio +5
  • 17. avaus taas ohi portin ja seiftibogey. Tilanne: Jarno +2, Kai +3, Niko +3, Tapio +5
  • 18. avaus hyvä ja birdie. Tilanne: Niko +2, Jarno +2, Kai +3, Tapio +5
  • 1. avaus 8 m pitkäksi ja huono putti ohi, par. Niko +2, Jarno +2, Kai +3, Tapio +4
  • 2. avaus ei taittanut pätkääkään yli vaan feidas syvälle pitkälle vasuriin kuusten taa. Eka lähäri vaan ”mellakalla” puskasta läpi, jota se ei tehnyt. Seuraava väylälle, lähäri rinkiin ja bogey. Tilanne: Jarno +2, Kai +3, Niko +3, Tapio +5
  • 3. avaus todella huono, seuraavakin hieman hankalasti ja lähärikään ei onnistunut. bogey. Tilanne: Jarno +2, Tapio +4, Kai +4, Niko +4
  • 4. avaus hieman liikaa oikealle, mutta tuli läpi. 8 m putti vajaa ja par. Tilanne: Jarno +2, Niko +4, Tapio +5, Kai +5
  • 5. avaus lyhyeksi ja seifti par. Tilanne: sama
  • 6. avaus ei hyvä ei huono, lähäri ok ja 6 m putti sisään. Tilanne: Jarno +3, Niko +4, Kai +5, Tapio +6
  • 7. avaus tällä kertaa hitusen parempi, muttei lähelläkään rinkiä, par. Tilanne: Jarno +2, Niko +4, Kai +5, Tapio +6
  • 8. avaus hyvä, mutta otti doglegin mutkan jälkeen puihin ja tuli alas. Lähäri umpisurkea, mutta 9 m par-putti sisään. Tilanne: Jarno +3, Niko +4, Kai +5, Tapio +6
  • 9. avaus hieman vajaaksi, pitkä birkkuyritys ohi. 5 m putti ohi ja bogey. Tilanne: Jarno +3, Kai +5, Niko +5, Tapio +7
  • 10. avaus vajaaksi, seifti korille ja toivotaan että Jarno missaa, no ei. Par. Tilanne: Jarno +3, Niko +5, Kai +6, Tapio +7

Toiselta kierrokselta jäi harmittamaan 15 ja 17 mandomissit ja muutamat huonot putit. Väsymys ja selkäsärky teki tehtävänsä.

Kisa oli hyvää harjoitusta Haapavesi Openia varten ja tulipa testattu todennäköinen kisarata ja kisaympäristö muutenkin. Rataa saatetaan vähän vielä viilata, mutta muilta osin varsin onnistuneet järjestelyt ja tilat. Selän ”hajoaminen” aiheutti sen, että peruin sekä Liminka Openin, että Köykäri Openin. Keskitytään nyt Haapavesi Openin läpiviemiseen TD:nä ja ukon kuntoonsaamiseen. Jos sitä syksymmälle vielä koittais jotain kisaa käydä.

Viikkokisaraportti

Yleensä en viikkokisoista ole raportoinut, mutta nyt kun formaatti hieman muuttui ja kisatkin menivät kohtalaisesti, niin raapustellaas jotain.

Sunnuntaina pamautin paikalle puolta tuntia aiemmin mitä oli tarkoitus. Nooh, saipahan testata uudet väylät ens alkuun. Laitakalliolle rääpäistiin 14 väylää viikkokisakuntoon edellisenä päivänä ja hieman meinasi jäseniä kolottaa sen jäljiltä, joten pieni lämmittely ei ollut pahasta. Väylämääränä nykyinen 2 x 14 on kohtalainen urakka ja ottaa aikaa nelisen tuntia (ainakin TD:ltä). Jukka mittaili kisan aikana kilometrimääriäkin ja kierroksen aikana Sport tracker tiesi kertoa matkaksi n. 1700 m. Tosin tuo ei kerro ihan kaikkea, kuitenkin jatkuvasti liikutaan epätasaisessa kallio- ja metsämaastossa.

Ensimmäinen kierros aloitettiin 1-väylältä, johon sain kierroksen ainoan birdien. Jatko ei ollutkaan sitten yhtä hyvä 3-,5-,6- ja 7-väylille bogit ja kisa alkoi näyttää taputellulta. Väliin saatiin onneksi sitten vähän pariakin, mutta loppuun vielä bogit 13- ja 14-väylille. Noh kierros +5, ei se nyt ihan surkeaa ollut viimeaikojen tekemiseen nähden. Muillakaan ei ollut sen kummemmin mennyt ja ehkä hieman yllättäenkin olin kärjessä.

Toinen kierros aloitettiin 8-väylältä.Avaus painui hieman vasemmalle, mutta putti seitsemästä metristä sisään. Ysillä avaus korille ja jo toinen birkku. Ei huono alku. Kympillä keskityin taas vain saamaan avauksen Mandoportista läpi ja onnistuihin se. Lähäri korille ja nostopar. 11 avaus dropparin maastoon, nappilähäri ja nostopar. Ja sitten repesi. 12 avaus vähän vasemmalle ja jäi puihin. Seuraava oli hieman hankalasta paikasta ja TD2 kippasi liikaa oikealle ja kiekon verran Mandosta ohi, plääh. Dropparilta auttamattoman surkea putterilähäri ei mihinkään. Seuraava lähäri korista 7 m vasemmalle ja putti huti (tai ketjuista ulos, ei muista), nostoseiska!! Tässä vaiheessa kärkipaikkakin vaihtui, mutta en antanut sen masentaa. 13 avaus huono, mutta helpohko par. 14 avaus oikealle metsään. Lähäri maailman ahtaimmasta raosta kallion reunalle 6 m korista. Jyrkkä ylämäkiputti ohi ja pelastettu bogey. Takaseiska siis tulokseen +3.

Etuseiskalle oli jo ns. paineet pelattu pois ja sai aika rennosti heittää. Ykkösen avaus viittä vaille koriin ja nostobirdie. Kakkosen avaus matalana, mutta Fever taittoi oikein ja liiti lähes sweet spottiin, mutta keskellä väylää mutkassa kivien päällä kuitenkin. Kämmenlähäri FD:llä 5 m korista. Putti sisään ja allekirjoittaneen ensimmäinen birdie ko. väylälle. Kolmosen avaus lipsahti kädestä ja painui vasempaan. Lähäri kopsahti parin metrin päähän puuhun. Seuraava lähäri ihan OK ja helppo bogey. Nelosen avaus lähti pitkästä aikaa kohtalaisesti, mutta voimaa uupui ja Fever jäi ehkä 22-25 m korista. P2-lähäri tuosta sisään ja makia birkku. Kutosen avaus hieman lyhyeksi ja pelastettu par. Seiskan avaus oikealla, josta P2 hysselähäri ja 5 m putti sisään, par. Kierros nollille ja kisan voitto kotiin \o/

Jälkikäteen hieman harmittaa tuo yhden väylän +4. Oltais oltu melko kovasti pakkasella ilman tuota. Luultavasti ei itelle ihan äkkiä ole tulossa toista tuollaista kierrosta (kuus birdietä), vaikka kyllähän tuossa radalla nyt kaks selkeää birdieväylää (8 ja 9) lisää on. Pääsiäisenä korkataan myös kisakausi alkuun, kun perjantaina on Pyhännällä Pitkän perjantain pitkät kisat. Seuraavana viikonloppuna Kirena Open Ylivieskassa ja sitä seuraavana Tour de Oulu. Siitä onkin hyvä ponnistaa kauden ensimmäiseen rating-kisaan Ainon päivän kisaan Ouluun.

Soutaa – huopaa

Lajitreeniä on vedetty tiukasti väylillä viihtyen, kaikki muu on oikeastaan jäänyt. Menestys väylillä on ollut vaihtelevaa, pääpiirteiltään fiilis on kuitenkin luottavainen. Laitakalliota on sahattu tuloksilla -1 – +3. Huonot kierrokset on pääsääntöisesti tulleet väsyneenä, tai huonoissa olosuhteissa.

Eilen kiersin Laitakallion 11 väylää kahdesti tulokseen +3 (ysin heitin uudelta tiipaikalta). Äkkiseltään tuo vaikuttaa huonolta, mutta tuuli oli sen verran mielipuolinen että tulosta voi pitää hyvänä. Lähes joka väylälle joutui hakemaan kouraan vakaampaa kiekkoa avaukseen, kuin millä normaalisti avauksen heittäisi.

Fiilis yleensäkin fribahommien suhteen on myös vaihdellut ääripäästä toiseen. Sunnuntaina oli päivällä vaihteeksi monen tekijän summana ns. ”pitäkää tunkkinne” -fiilis. Kierros Laitakalliota aktiivien kanssa ja heittoalustan rakentaminen 10-väylälle ja tämän aiheuttama ”innostus” facebookissa kuitenkin herätti taas toiveita homman järkevyydestä. Jaoston johtovastuu on ajoittain kuin kivirekeä vetäisi ja silloin tällöin herää kysymys, miten siistiä ois vaan keskittyä heittämiseen ja hyödyntää muitten järjestämät olosuhteet, kilpailut ja seuratoiminta. Onneksi tätäkään ei maailman tappiin asti jatku, tai varmaan jatkuisi, mutten jatka (no ehkä vuosi, pari vielä).

Tällä kaudella olen frisbeegolfin lisäksi mukana myös emoseuran Haapaveden Urheilijat ryn johtokunnassa (hallituksessa) ja samalla olen sen sihteeri. HaUn johtokunta puheenjohtajaa myöten meni lähes kokonaan uusiksi tälle vuodelle ja on mielenkiintoista olla tapahtumien keskipisteessä näkemässä, millaisen jatkumon homma saa.

Sponsorihommia varten olen tälle kaudelle kasannut omasta mielestäni aika hyvän paketin monenlaista mahdollisuutta. Tulevien viikkojen aikana nähdään vieläkö Haapaveden yritykset suhtautuvat yhtä nihkeästi sponsorointiin, kuin aiemmin.

 

Frisbeegolf 2014

Tulevan kauden odotus alkaa pikkuhiljaa oikeasti ”tuntumaan”. Moni asia alkaa korrektoitumaan ja fribaajat ympäri maan alkavat aktivoitumaan. Tämä näkyy parin kuukauden hiljaiselon jälkeen foorumeilla ja facebook-ryhmissä, jutut alkavat taas hiljalleen ”lentämään”.  Totisemmin lajia harrastaneet ovat syksyn jälkeen aloittaneet peruskuntokauden ja valmistautumisen tulevaan kauteen. Mutta miltäpä näyttää tuleva kausi, mielenkiintoiselta, jälleen kerran. Jätetään nyt omat tavoitteet kertomatta ja keskitytään tässä postauksessa asioihin yleisemmin.

Friba maailmalla

Kauden suurimmat kisat, eli Majorit saivat eurooppalaisittain tälle kaudelle mukavan lisän. Innovan kaverit eivät jääneet laakereillaan lepäilemään European Openin välivuodeksi, vaan pykäsivät naapuriin European Masters -kisan. Jos vain heinäkuun 17-20 päivä on mahdollista, niin ei muuta kuin Ruotsiin tsekkaamaan kisahommat, ei varmasti kaduta. Viikko tämän jälkeen kisataan jenkeissä amatöörien maailmanmestaruuksista. Ja pari viikkoa sen jälkeen maailmanmestaruuskisat Portlandissa. Lokakuun alussa taaseen katseet kääntyvät Rock Hillin ja USDGC:n suuntaan.

Yksi ensi kauden kovimmista poisjäänneistä on varmasti maailmanmestarin, seitsenkertaisen Major-voittajan David Feldbergin jättäytyminen (ainakin puolittain) eläkkeelle. Miehen aikanaan autoturmassa teloma jalka, kun ei enään kilpailemista kestä kuten aiemmin. Lisää aiheesta voi lukea Disc Golferin haastattelusta.

Paul McBeth nousi menneellä kaudella PDGA:n ranking ykköseksi (toisena on muuten eräs Feldberg) ja voitti yhtä vaille kaikki Majorit kauden aikana. McBeastia tuskin voi aliarvioida tulevallakaan kaudella.

Prodigy kaappasi viime kauden alussa kovan luokan pelaajakaartin tiimiinsä, osittain tämä (minun mielestäni) näkyi tason laskuna ko. pelaajien osalta isommissa kisoissa. Toisaalta osa pelaajista myös hyötyi siitä, että pääsivät pelaamaan (ainakin alkukauden) sekabägeillä. Tulevalle kaudelle Prodigyllä on jo heittää niin vahva kiekkovalikoima, että tulostenkin pitäisi alkaa paranemaan. Aiemmin mainittujen seuraksi kärkikahinoihin mahtunee mukaan Schusterick ja Wysocki, mutta mielelläni näkisin Locastronkin taas menestymässä isoissa kisoissa.

Steven Ricon, Steve Brinsterin ja Nate Dossin vahvaa panosta syksyn USDGC:ssä ei myöskään voi sivuuttaa, varmasti nämäkin sällit taas kiusaavat parempiaan. Eurooppalaisista pelaajista kauden mittaan läpimurtoon saattaa pystyä ainakin Saksan Simon Lizotte. Suomalaisista löytyy ainakin yksi varteenotettava kaveri tuleviin taistoihin. Seppo Pajun armeija-ajat ovat takanapäin ja mies ottaa homman tällä hetkellä erittäin ammattimaisesti. Jännä nähdä mihin määrätietoinen harjoittelu johtaa kauden mittaan.

Naisten puolella menneellä kaudella kruunattiin uusi kuningatar (ainakin minun mielestä). Paige Pierce onnistui napsimaan voittoja tasaiseen tahtiin, eikä varmasti tulokset huonone tulevallakaan kaudella. Vaikka Valarie Jenkinsin ura alkaa pikkuhiljaa kääntymään ehtoopuolelle, on maailman rankingin ykkönen edelleen erittäin kova tekijä. Suurimmasta yllätyksestä saattaa kauden mittaan vastata vaivihkaa maailman rankinglistan sijalle seitsemän noussut ruotsalainen Ragna Bygde.

Jussi Meresmaa kirjoitti Joulukuussa kaivatun ja asiallisen päänavauksen frisbeegolfin ammattimaisuudesta. Kauppiaalla taitaa olla paljon muutakin takataskussa tulevalle kaudelle. Jännä nähdä mitä mies keksii, hattua pitää kuitenkin nostaa.

Suomen buumi jatkuu

Suomessa eletään kovaa buumia frisbeegolfin suhteen, tämä tuskin tulee tulevallakaan kaudella hiipumaan. Kotimaan kisarintama tulevalla kaudella on kirjava, vaikkei Majoria tänä vuonna kisatakaan. Eurotouria käydään yhden kisan verran Talissa, joten jos laivailu Ruotsiin ei kiinnosta, niin kannattanee visiteerata pääkaupungissa kesäkuussa. Maailmanluokan pelaajaksi on myös muutamalla Suomalaisella mahdollisuuksia, nyt alkaisi jo olla aika vastata odotuksiin. Listataan tähän nyt: Pasi Koivu, Jalle Stoor, Seppo Paju ja Leo Piiroinen. Toki myös Jussi Meresmaan edesottamukset kiinnostavat aina, vaikka mies heittohommista melkolailla eläkkeellä onkin, valittiinhan Jussi mukaan EM-joukkueeseenkin. Jännä nähdä ehtiikö kauppias muilta kiireiltään edustamaan.

Paikallinen kausi 2014

Oulun eteläisen alueella tulee tulevalla kaudella olemaan enemmän kisoja kuin koskaan. Ylivieskassa on varmasti Kärkkäinen Open, meillä Haapavesi Open. Lisäksi liiton kisoja on varmasti myös Kalajoella ja Kokkolassa. Enkä ihmettelisi vaikka tuoreetkin seurat (Nivala, Pyhäntä, Raahe) keksisivät kisoja järjestää. Mikä hienointa, SM-kisat ovat tänä vuonna Oulussa. Joten jos Tukholma tai Tali ei vielä saanut matkajalkaa vipattamaan, niin Ouluun on jo lähes liian helppo lähteä.

Paikallisista kilpailijoista pitää esiin nostaa YFK:n Niko Rättyä, jonka liitto jo valitsi tuleviin EM-kisoihin 19-vuotiaiden junioreiden sarjaan. Tästä miehenalusta kuullaan vielä. Ja löytyyhän noita pro-statusta kolkuttelevia ukkoja YFK:n väreistä muitakin Jani Määttänen ja Juho Rasmus voidaan jo ääneen mainita. Toinen mainitsemisen arvoinen EM-kisoihin valittu mies löytyy Oulusta, Juho Parviainen. Mennyt kausi oli Juholta hieno, toivottavasti sama vire jatkuu tulevallakin kaudella.

Ratarakentamisen osalta rytmi ei näytä rauhoittuvan täälläkään. Laitakallioon valmistuu kesällä 18-väyläinen rata. Nivalan rata laajennetaan myös 18-väyläiseksi. Raaheen tulee uusi 18-väyläinen DiscGolfPark. Haapajärvelläkin jotakin touhutaan. Ylivieskan kavereilla tiettävästi on työn alla ammattilaistason rata Huhmariin, jännä nähdä miten tämän projektin käy. Muutenkin ratoja nousee, kuin sieniä sateella. Vielä kun saataisiin johonkin tälle alueelle se maksullinen, tasokas ja hyvin hoidettu rata.

Tässäpä tämä ”lyhyesti”, mielenkiintoinen kausi on tulossa niin paikallisesti, kuin kansainvälisestikin.