Kisaraportti – Oulu Open 2014

Lauantai klo 6:15 pärähtää herätyskello soimaan. Vaatetta päälle, aamupalaa, loput kamat kasaan ja auton keula kohti Oulua. Oulussa perillä hieman ennen yhdeksää. TD:t vasta virittelee kisatoimistoa pystyyn ja aamuvirkuimpia heittäjiäkin pyörii paikalla. Tovin aikaa puttailua ja pikaisesti vielä normi ykköseltä muutamat draivit. ”Kisatoimistolle” odottelemaan omaa lähtöä (10:10) ja katsomaan kun edeltävät ryhmät starttailevat. Tuuli oli jo tässä vaiheessa lievä ilmaisu olosuhteille.

Viimein koitti sitten aika omalle startille. Samaan ryhmään lähtivät Jussi Alamommo (MPM), Rolf Wittwer (MPG) ja Pasi Soppela (MA3). Oma nimi oli listalla ensimmäisenä, joten avaajana pääsin kokeilemaan tuulen voimakkuuden. Ehkä S-PD2 Chaoksen (keijo) käyttäminen avauksissa kertoo olosuhteistakin jotain 😀 Ratakartat löytyy Kisakoneesta, niin voi hieman helpommin seurata selostuksia https://kisakone.frisbeegolfliitto.fi/kilpailu/192/katso/rata

  1. S-line PD2:lla avaus Sweetspottiin aavistuksen väylän vasempaan reunaan, n. 45 m korista. Jatko P2:lla ja viiden metrin Par-putti sisään
  2. Keijolle lähdettiin taas. Tällä kertaa avaus hivenen matala ja jäi vajaaksi. Lähestyminen P2:lla kuuteen ja siitä alarauta ja harvinaisen turha nosto-Bogey. Nyt pitää keskittyä.
  3. Kolmosen avausta vei hieman oikealta puhkunut tuuli, kohtalaisen hyvin Chaos kuitenkin piti pintansa. Lähäri viiteen ja Par
  4. (normi #1) Avaus keijolla suoraan Sweetspottiin, eli vasemmanpuoleisen koivun viereen, tuossa tuulessa ei pelkoa että korille asti olis voinu hakea. P2:lla lähäri otti puskan oksiin, mutta jaksoi neljään metriin, josta Par.
  5. Avaus keijolla loistava, korin ”alapuolelle” seitsemään metriin. Putti alarautaan, Par.
  6. Avaus Glow C-MD3:lla metsäpillin oikealle ja kimmoke puusta vasuriin. Jatko C-PD:llä vasuriin koivuun ja kimmoke vasuriin puskan taakse, korille ehkä 80 m ylämäkeen ja 2,5 metrinen puska edessä. C-PD+ forella ylöspäin (ois ehkä pitäny ajatella loppuun asti) ja feidas voimakkaasti oikeelle tuulen avustuksella, korille ehkä 80 m. GC-MD3:lla 20 m päässä olevaan metrin rakoon ja vihdoinki sai korinki näkyviin. P2:lla sitte vielä peruslähäri ja putti ja kutosta korttiin.
  7. C-PD:llä lähes täydellinen avaus ja nostobirkku, nam.
  8. C-MD3:lla annukkana avaus, muttei jaksanut liitää tuuleen. 20 m putti melkeen sisään. 10 m Par-pelastus
  9. GC-MD3:lla avaus ja millin hipsu oikean puolen koivuun, perhana. Par
  10. C-FD:llä avaus aikalailla Sweetspotissa. S-GM:llä fore seiskaan ja Par
  11. C-TD+:lla avaus otti pienen anhyzeri, muttei tarpeeksi ja osui kuuseen ennen koria. Pitkä putti (n. 20 m) hitusen ohi ja pelastus-Par
  12. Taas päästiin kunnolla merituulten armoille. Ei voinu ku nauraa. Keijolla avaus hyzerina, mutta tuuli piti huolen ettei jaksanut Sweetspottiin asti. S-GM lähäri forena melkeen ojaan OB:lle. Pitkä putti alarautaan, nosto-Bogey.
  13. Keijolla taasen matkaan. Avaus näytti täydelliselle, mutta tuli n. 20 m ennen vasurin OB-rajaa alas pyöräteiden risteyksessä ja otti skipin OB:lle, hemmetti. Muitten avaukset jäivät huomattavasti lyhemmiksi ja naureskelin tuulioloille heittoja seuratessa. No keijo kouraan. Tuuli raju, joten lähdetään hakemaan raakasti oikean kautta, SUORANA! Tässä kuitenkaan onnistumatta, pieni lipsahdus kiekosta irrotuksesta ja kiekkoon ehkä 5 mm Hyzer, johon tuuli saman tien otti kiinni. Pituutta tuli taas oivasti, mutta jo lähtövaiheessa näki että nyt mennään OB:lle TAAS. Kiekko kuitenkin puski hyvin lähes korin tasalle asti ennen OB-linjan ylitystä. Jussi vieraili jo avausheitolla OB:lle ja tässä vaiheessa kolmatta heittoa heittäneet Rolf ja Pasikin pääsivät OB:n makuun. Seuraavana S-GM bäkkärillä suorana korista oikealle ja hieman vihdoin oltiin puttipaikoilla. P2 sisään ja kutosta korttiin.
  14. Hieman päästiin jopa myötätuuleen heittämään. Sen verran voimakkaasti tuuli oli kuitenkin myös sivuttaista, joten en ihan tohtinut alivakaata bägistä kaivaa. Keijolla menoksi ja alashan se tuli niinku hissi 65 metrin lennon jälkeen. Seuraavaksi sitten DD2:sta kouraan, feidi vaikutti jäävän pois. Kiekko etsittiin tovin aikaa, mutta sieltähän se loppujen lopuksi löytyi n. 25 m korilta, oli tullut feidikin mukaan 🙂 joten loistava paikko huonolle avaukselle. S-GM:llä taas korin alle ja P2:lla nosto-Par
  15. Ennakkoon ehkä se karkein väylä noihin oloihin. Tästä ehdittiin jo porukassa keskustella matkan varrella ja edellä menevää ryhmää seuratessa saatiin vain vahvistusta epäilyksille. Osa oli tiiltä katsottuna vasemmalla, osa suoritti Re-Teetä ja muut muuten vaan hukassa 😀 Noh, ei auta itku. S-PD+ kouraan ja matalaa suoraa forea kohti kori ja perhana, sehän onnistu, ehkä kymppi korille. Lähäri S-GM:llä korin alle (ei pelkoa että olis sisään yrittäny), tuo jäljelle jäänyt kolme metriäkin oli todella haastava. Pasin, Rolfin ja Jussin lähärit voi tsekata ao. videosta. Väittäisin että pelattiin ryhmänä tuo kohtuu hyvin Minä ja Pasi Parit (ainoat MA3:ssa), Rolf Bogeyn ja Jussi tuplan. Videon kuva on jälkikäteen vakautettu, sen verran vispasi puhelinki kädessä ettei kuvasta tahtonut selvää saada.
  16. Avaus S-PD2:lla, taasen lipsautettiin hyzer-kulma mukaan ja tuuli vei kiekon puskien ja pyörätien yli OB:lle, morjens. Pasi heitti matalan, joka maahan tullessa pyörähti vain pystyyn ja otti siitä n. 70 m liidon vasemmalle yli 14-tiin 🙂 Jatkoin puskan yli keijolla, joka otti taas tuulta alle, mutta pysyi onneksi sisällä. Jatkot S-GM:llä surkeita ja kutosta korttiin.
  17. Saariväylä oli myös etukäteen arvioitu pahaksi. Jussi avasi jäätävästi kahteen metriin kiposta. Oma avaus oli aikalailla sitä mitä yritettiin ja oli n. 12 m kiposta. Tuuli ei enää saarekkeeseen niin pahasti ottanutkaan, joten 12 m jopa hieman yritystä koriin, ohi ja rollit seiskaan. Vielä putti ketjuista ulos ja harvinaisen turha Bogey.
  18. Avaus jäi hitusen vajaaksi ja pahasti korin edessä olevien puiden taakse. P2:lla lähes pystyssä antsaa pikkuvippi ja sehän jäi neljään metriin. Par
  19. Avaus ehkä kiteytti loppukierroksen fiilikset. Järjenvastainen Grip Lock oikealle oksiin ja siitä n. 10 m oikealle koivikkoon. Aikani asentoa hakiessani kaivoin keijon takaisin kouraan ja neppasin foren matkaan. Tuulen avustukseella kiekko liiti nätisti n. 40 m päähän korista. P2:lla lähäri painui hitusen vasuriin, mutta n. 7 m putti sisään ja pelastettu Bogey.
  20. Avaus C-PD:llä hitusen anhyzerina (tuulta vasten) täysin suorana kohti koria ja hyvä ettei kippoon. Arvelin että kiekko skippaili kauemmaskin, mutta siinähän se oli 10 metrissä. Putti alarautaan ja Par.
  21. Avaus C-PD:llä hyzerkulmassa. Tuuli suoristi kiekon hyvin ja oltiin juurikin Sweetspotissa saaren ”takana”, nättiä. Jatko C-MD3:lla pienessä annukkakulmassa näytti jo pahalle, mutta jaksoin onneksi oksien ohi. P2 lähäri kipolle ja Pariin on kiva lopettaa.

Lopputulos Meri-Toppilassa oli kylmäävät +10. Autolle päästyäni koppasin puhelimeen tulokset auki ja hups, sillähän oltiin kärjessä. Takaa oli tulossa kovia sällejä, joten hirveästi ei vielä voinut leijua. Hotellilla taasen tulokset auki ja kyllähän takana tulleesta ryhmästä oli jo Vaaran Jyrki odotetusti kiilannut ohi kahdella heitolla. Pari tuntia meni sitten hotellilla seuratessa tuloksia ja kun päivän päätteeksi sijoitus oli toinen, niin ei paljon voinut hymyä pidätellä. Sen verran kovaksi keitettyjä Toppilan tallaajia jäi taakse, että ihmetellä täytyi. Tuuliolot eivät hirveästi meidän lähdön jälkeen muuttuneet, mutta loppupään ryhmät saivat vielä sateenkin niskaansa, joten se varmasti hieman rokotti tuloksia. Alustava kierrosrating 938 ylitti jopa omat odotukset.

Virpiniemi Sunnuntai 28.9.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Virpiniemi. Kohtalaisen hyvin nukutun yön jälkeen herätys klo 7:00. Aamutoimet ja aamupala hotellilla ja ysin maissa oltiinkin jo virpsissä. Lähtö MA3:n kärkiryhmässä oli klo 10:20. Samaan ryhmää tulivat Jyrki Vaara, Jaakko Schroderus ja Mika Liias. Omalta osalta lähdin pelaamaan perusvarmaa peliä ja välttämään virheitä. Etukäteen arvelin että Jyrkiä en virpsissä kiinni saa ja  Jaakko jyrää mun ohi, sen verran vahvaa on miehen tekeminen Virpiniemessä ollut. Takana tulleista Tero Hyvönen oli ennakkoon kovin ”vastus” ja saattoi myös pyyhkiä ohi.

Muut MA3-ryhmät saateltiin matkaan Kalajoen sällien tehdessä aaltoliikettä lähes joka ryhmän kohdalla. Meininki oli hyvä heti aamusta. Vihdoin päästettiin kärkiryhmäkin irti, valokuvat historian kirjoihin ja menoksi. Tuulta oli myös virpsissä kohtalaisen paljon, eli just sen verran että meikäläisen peli on normaalisti ihan sekaisin.

  1. Jyrki avasi loistavasti korin alle. No ei mitään paineita, C-PD kouraan ja tuulta päin. PD kuitenki teki jotain harvinaista ja puski vasten tuulta SUORAAN, feidaamatta, OB:lle. prkl! Ois ehkä pitäny pari harjoitusheittoa heittää ykkösväylään. Lähäri myös umpisurkea, joten tuplat korttiin, leuka rintaan ja seuraavalle tiille.
  2. Tuuli oli hitusen sivumyötäinen, joten BC-DD2 kouraan ja ryhmän pisin avaus. Seifti korille ja Par
  3. Avaus keijolla ”portin” oikeaan reunaan mäntyyn, perhana. Lähäri kipolle ja Par
  4. Avaus C-TD+:lla kippasi hieman oikealle ja jäi lyhyeksi rinteeseen. Lähäri GC-MD3:lla päin sitä itteesä vasuriin, muttei kuitenkaa pyöriny alas onneksi. Lähäri kipolle ja Bogey korttiin
  5. Avaus P2:lla jäi hitusen vajaaksi ja pitkä putti huti. Pelastus-Par
  6. Avaus C-DD2:lla kippasi turhan paljon oikealle ja otti puuhipsun ja jäi n. 20 m SweetSpotista. Taas haettiin metrin rakoon pitkää lähäriä C-FD:llä ja osui, loistavaa. Seuraavaksi oli hieman enempi tilaa heittää, muttei ihan puhdas väylä kuitenkaan. C-PD puski taas suorana ja jäi väylän oikeaan reunaan rinteeseen, ihan jees. P2 lähäri n. 8 m korista vajaaksi. Putti sisään \o/, hitusen pelastettu Par niinkin huonon avauksen jälkeen.
  7. CTP-väylä. Jyrki avaa milliin (248 cm), morjens. Keijo matalana kovassa hyzer-kulmassa matkaan ja siinähän se, n. 5 metrissä. Limppuu sisään ja birkku korttiin.
  8. Avaus korkeana BC-DD2:lla, noh, ihan jees. Lähäri kipolle ja Par
  9. Avaus hitusen liikaa vasuriin ja oksasta alas. Lähäri surkea ja 7 metrinen putti vielä surkeampi, maailman turhin Bogey.
  10. Avaus rajusti oikealle, mutta metsästä löytyi munkki ja limppu takaisin väylälle. Lähäri C-MD3:lla hieman luiskahti kädestä ja painui vasuriin ja jäi pahasti puitten taakse. Seuraava lähäri C-PD+:lla forena kovassa anhyzer-kulmassa korkeana. Linja OK, mutta osuu feidin alussa puihin ja jää metsään vasuriin. P2-lähäri lipsahtaa kädestä ja painuu oikealle. 12 metrin putti sisään, huhhei! Bogey
  11. Avaus C-MD3:lla ei pidä ja feidaa vasuriin. Pitkä putti alarautaan ja nosto-Par
  12. Avauksen C-PD+:lla forena painaa tuuli alas liian aikaisin. Tilaa on kuitenkin heittää, joten C-PD lähäri varsin mallikas. Väylän oikeasta reunasta hieman hankalasta paikasta S-TD2:sta matkaan. Tuuli painaa Anhyzerin rolleriksi ja kiekko katoaa mäennyppylän taakse, yhdessä todettiin että vaikutti ihan hyvälle. Kiekko mallikkaasti metsän ”sisääntuloväylällä”, hieno rolli. Lähäri lipsahtaa hitusen oikealle. 10 metrinen Par-putti sisään.
  13. Avaus ihan OK, lähes korin tasalle väylän vasempaan reunaan. Josta tämä idiootti hakee 15 metristä koriin ja rollaa kiekon takaisin 15 metriin. Bogey korttiin, tyhmästä päästä kärsii.
  14. Jostain kumman syystä ei mitään hajua miten heittelin alun, P-PD2:lla avasin ja C-PD+:lla jatkettiin, taispa C-FD:ki olla kourassa jossain välissä. Jotai käpellystä kuitenki. Neljännellä heitolla C-MD3:lla suorana 15 m korista. Pitkä putti ketjuista vasuriin ja kutosta korttiin.
  15. Avaus C-MD3:lla lipsahtaa oikealle, mutta puskee metikön läpi osumatta mihinkään. Jatko C-MD3:lla annukkana kymppiin, mutta ei osu putti. Par
  16. Avaus C-FD:llä oikealle puuhun ja siitä kimmoke vasuriin. Jatko C-PD+:lla forena ei pidä kulmaa ja oikealle. C-PD annukasta jää voima pois ja vasurissa taas. C-FD fore matalaksi ja kyllä on vaikeeta. S-GM 15 metriin, putti alarautaan ja tuplaa korttiin, termos.
  17. Avaus C-TD+:lla varsin mallikas, suoraan ”tien” penkkaan (ei sen ensimmäisen). P-P2:lla kipolle ja viis metrinen alarautaan, no voi P…E taas! Bogey
  18. GRIP LOCK C-PD:llä oikeelle. C-PD:llä annukka mutkaan. P2-lähäri ja putti Bogey
  19. C-TD+:lla avaus pienessä annukassa varsin loistokas. Pitkä putti alarautaan, mutta Par
  20. C-PD:llä avaus loistavasti 7 metriin. Putti ohi. Par. No jo ny on P….LE!
  21. C-PD:llä avaus 8 metriin ja putti alarautaan. Par. Semmosta.

Päällimmäisenä Virpiniemestä jäi mieleen sekava peli. Missään vaiheessa ei oikeen päässyt omalle hyvälle tasolle. Hyviä suorituksia tuli lähes joka väylälle, mutta se ei tahdo riittää jos Par 5 väylällä on yks hyvä heitto, tai jos se hyvä heitto on 15 metrin pelastus-putti Pariin. Hankala oli virpsi ei voi muuta sanoa. Ukolta oli paukut kohtalaisen loppu jo ennen kierroksen puoltaväliä. Unta oli hyvin alla ja aamupalakin syöty kaiken järjen mukaan oikeaan aikaan. Ehkäpä energiatankkaus aiheutti tuon lopun tukkoisuuden, tai sen loppuminen tuossa puolessa välissä. Alun kankeus oli vain huonoa valmistautumista. Vaikka tuli puttailtua tovi, niin draivit jäi hieman vähiin ja varsinkin tuo ykkösväylä olis pitäny testata, se kun oli jo Ainon päivän kisassa mulle hankala. Tyhmästä päästä kärsii ja viisaampana seuraavaan kertaan. Kierroksen rating jäi alustavasti kaksi pistettä omasta reitingistä, joten siltä osin jäätiin tavoitteesta. Jaakko ja Tero tosiaan nousivat lopputuloksissa allekirjoittaneen ohi, jos tuollaisella pelillä neljänneksikin pääsi, niin hyvä 😀

Kokonaisuuteen täytyy kuitenkin olla tyytyväinen, sijoitus hyvä ja ratingia taas hivenen hiilattiin ylöspäin. Heittoseura oli hyvää molempina päivinä ja järjestelyidenkin osalta homma toimi kuten pitääkin. Niin ja mikä parasta, selkä kesti koko ruljanssin. Lauantaina oli pientä vihlontaa, eli ehkä se kaks rundia samaan päivään olis ollu liikaa, mutta näinhän tämä vielä menetteli. Kisakausi lienee nyt sitten rating-kisojen osalta paketissa. Jotai pikkukekkereitä tässä vielä käydään heittämässä, mutta eiköhän sitä pikkuhiljaa aleta suunnittelemaan ensi kesän kuvioita.

oulu_open_ma3_palkitut
MA3 palkitut vas. Jyrki Vaara, Jaakko Schroderus, Tero Hyvönen, Niko Palokangas, Mika Liias, Aaro Korhonen, Pasi Soppela

Viikkokisaraportti

Yleensä en viikkokisoista ole raportoinut, mutta nyt kun formaatti hieman muuttui ja kisatkin menivät kohtalaisesti, niin raapustellaas jotain.

Sunnuntaina pamautin paikalle puolta tuntia aiemmin mitä oli tarkoitus. Nooh, saipahan testata uudet väylät ens alkuun. Laitakalliolle rääpäistiin 14 väylää viikkokisakuntoon edellisenä päivänä ja hieman meinasi jäseniä kolottaa sen jäljiltä, joten pieni lämmittely ei ollut pahasta. Väylämääränä nykyinen 2 x 14 on kohtalainen urakka ja ottaa aikaa nelisen tuntia (ainakin TD:ltä). Jukka mittaili kisan aikana kilometrimääriäkin ja kierroksen aikana Sport tracker tiesi kertoa matkaksi n. 1700 m. Tosin tuo ei kerro ihan kaikkea, kuitenkin jatkuvasti liikutaan epätasaisessa kallio- ja metsämaastossa.

Ensimmäinen kierros aloitettiin 1-väylältä, johon sain kierroksen ainoan birdien. Jatko ei ollutkaan sitten yhtä hyvä 3-,5-,6- ja 7-väylille bogit ja kisa alkoi näyttää taputellulta. Väliin saatiin onneksi sitten vähän pariakin, mutta loppuun vielä bogit 13- ja 14-väylille. Noh kierros +5, ei se nyt ihan surkeaa ollut viimeaikojen tekemiseen nähden. Muillakaan ei ollut sen kummemmin mennyt ja ehkä hieman yllättäenkin olin kärjessä.

Toinen kierros aloitettiin 8-väylältä.Avaus painui hieman vasemmalle, mutta putti seitsemästä metristä sisään. Ysillä avaus korille ja jo toinen birkku. Ei huono alku. Kympillä keskityin taas vain saamaan avauksen Mandoportista läpi ja onnistuihin se. Lähäri korille ja nostopar. 11 avaus dropparin maastoon, nappilähäri ja nostopar. Ja sitten repesi. 12 avaus vähän vasemmalle ja jäi puihin. Seuraava oli hieman hankalasta paikasta ja TD2 kippasi liikaa oikealle ja kiekon verran Mandosta ohi, plääh. Dropparilta auttamattoman surkea putterilähäri ei mihinkään. Seuraava lähäri korista 7 m vasemmalle ja putti huti (tai ketjuista ulos, ei muista), nostoseiska!! Tässä vaiheessa kärkipaikkakin vaihtui, mutta en antanut sen masentaa. 13 avaus huono, mutta helpohko par. 14 avaus oikealle metsään. Lähäri maailman ahtaimmasta raosta kallion reunalle 6 m korista. Jyrkkä ylämäkiputti ohi ja pelastettu bogey. Takaseiska siis tulokseen +3.

Etuseiskalle oli jo ns. paineet pelattu pois ja sai aika rennosti heittää. Ykkösen avaus viittä vaille koriin ja nostobirdie. Kakkosen avaus matalana, mutta Fever taittoi oikein ja liiti lähes sweet spottiin, mutta keskellä väylää mutkassa kivien päällä kuitenkin. Kämmenlähäri FD:llä 5 m korista. Putti sisään ja allekirjoittaneen ensimmäinen birdie ko. väylälle. Kolmosen avaus lipsahti kädestä ja painui vasempaan. Lähäri kopsahti parin metrin päähän puuhun. Seuraava lähäri ihan OK ja helppo bogey. Nelosen avaus lähti pitkästä aikaa kohtalaisesti, mutta voimaa uupui ja Fever jäi ehkä 22-25 m korista. P2-lähäri tuosta sisään ja makia birkku. Kutosen avaus hieman lyhyeksi ja pelastettu par. Seiskan avaus oikealla, josta P2 hysselähäri ja 5 m putti sisään, par. Kierros nollille ja kisan voitto kotiin \o/

Jälkikäteen hieman harmittaa tuo yhden väylän +4. Oltais oltu melko kovasti pakkasella ilman tuota. Luultavasti ei itelle ihan äkkiä ole tulossa toista tuollaista kierrosta (kuus birdietä), vaikka kyllähän tuossa radalla nyt kaks selkeää birdieväylää (8 ja 9) lisää on. Pääsiäisenä korkataan myös kisakausi alkuun, kun perjantaina on Pyhännällä Pitkän perjantain pitkät kisat. Seuraavana viikonloppuna Kirena Open Ylivieskassa ja sitä seuraavana Tour de Oulu. Siitä onkin hyvä ponnistaa kauden ensimmäiseen rating-kisaan Ainon päivän kisaan Ouluun.

Ennakkotunnelmat – Finnish Amateurs

Reipas tunti vielä töissä ja sitten auton keula kohti Nivalaa, jossa todennäköisesti jotain ravintoainesta nassuun ja auto kohti Jyväskylää. Huomenna aamutuimaan ylös ja Laajavuoreen Finnish Amateursiin. Kaksi päivää, kolme kierrosta, sata heittäjää, kuusikymmentä väylää, n. yhdeksän tuntia frisbeegolfia. Jos ei siinä oteta tästä ruhosta viimeisiäkin mehuja, niin ei missään. Onneksi vastaavasta rypistyksestä löytyy viime syksyltä jo kokemusta, kun kavereiden kanssa heitettiin harju, laajavuori, peurunka ja vielä seuraavana päivänä peurunka toistamiseen.

Valmistautumisviikko on ollut hieman vaisu. Maantaina armoton väsymys ”liskojen” jäljiltä. Sama väsymys tiistaina, mutta pitihän sitä kierros käydä heittämässä (ja olipa tuolla sattumalta muutkin, kyllä, melkein kaikki). Eilen vielä Laitakallion yhdeksän väylää kävin kiertämässä ja ihan hyvät fiilikset jäi. Edelleen väsymys painoi. Putti kulki, draivitkin kohtalaisesti, lähäreissä parantamista. Luottokiekoksi valikoitui se, mitä pitikin testata, eli Discmanian S-TD2. Ko. kiekolla availin ehkä 4-5 väylää ja pari lähäriäkin heitin. Ja kiekkohan totteli mainiosta, paitsi viimeisellä väylällä. Päivä oli jo painunut mailleen ja hämärä laskeutunut. Kiekko tarttui 14-väylän avauksessa hieman käteen ja kippasi oikealle kadoten pimeyteen, prkl. Ei löytynyt limppua enään. Ruokatauolla äsken kävin Kärkkäisellä ja minimaaliseksi vähenneestä Discmania-valikoimasta löytyi kuin löytyikin yksi S-TD2, tosin kevyempänä kuin vanha. Kaveriksi lähti vielä S-MD1, kun en sitä hukattua ”backuppia” ole Pyhännältä selvinnyt noutamaan. P-P2:a oli turha edes etsiä, eipä tainnut olla millään muovilla P2:a. Tiistaina siis hajotin luotto P-P2:n ja nyt pitäis yks 175g saada jostain tilalle (onhan näitä toki pari varastossa).

Fiilis kisaa ajatellen on siis sekava. Heitto tuntuisi kulkevan ihan kohtalaisesti, mutta fyysinen kestävyys on täysi kysymysmerkki. Mitä lie flunssaa, jota yrittää, mutta periksi ei anneta. Laajavuori on varmasti fyysisesti yksi rankimpia ratoja, joten jännä nähdä miten homma toimii. Kierrokset tulevat olemaan pitkiä, 100 heittäjää 20 väylällä, tarkoittaa siis viiden heittäjän ryhmiä. Käytännössä tämä tarkoittanee, että kierrokselle saa kevyesti sen kolme tuntia varata. Sään puolesta vaikuttaisi ihan hyvälle, huomiselle hieman lupaili vettä, mutta saas nähdä. Lämmintähän tuo ei enää ole, mutta kelihän on kaikille sama.

Peurungan etkot

Peurungassa pelattiin karvalakkisarjan kisa tänään sunnuntaina. Alunperin oli itsellänikin tarkoitus tuohon kisaan osallistua, mutta edellisviikonlopun heikot esitykset eivät rohkaisseet ensiesiintymiseen. Jyväskylässä kuitenkin viikonloppu oltiin, joten pitihän se Peurunka käydä ihan muuten vaan kiertämässä. Taasen pääsi kunnolla heittämään, keli oli mitä mainioin (ei tuulta, -4 ja aurinko paistoi) ja hauskaa oli. Vaikkakin lunta radalla lauantaina riitti vielä ihan tarpeeksi, mm. omat lahjanaruviritelmät osoittautuivat liian lyhkäisiksi.

Kierros alkoi varsin mallikkaalla parilla, toisen väylän avauksen tuheroin hätäpäissäni liiaan hysseksi ja siitä tauluun myös par. Sitten saatiinkin neljälle väylälle bogia, ukko ei ollut vielä startannut, joten putit napsahteli hieman ketuilleen. Seiskaväylällä rävähti sitten avaus vitikkoon oikealle ja vielä putti ohi, joten tuplabogia lappuun, hymy alkoi jo hyytymään. En kuitenkaa luovuttanut vaan totesin kasin olevan edelleenki veemäisen näköinen väylä. Kaveri tuuppasi kiekon hienosti mandoa hipoen väylälle, oma fore tarttu hieman käteen ja kiersi mandon kauempaa, muttei hävinnyt juurikaan pituudessa. Jatkoheitto oli sitten aivan loistava ja hetken jo näytti että pomppu uppoaa koriin, mutta ei. Putti kolmen metrin päästä varmasti sisään ja par-kannassa taasen. Ysille lähdin pienellä riskillä heittää bäkkärin, eikä kannattanut, avaus vasemmalle kauas ja bogia korttiin. Kympin avaus FD:llä liian ylös ja kiekko tiukasti vasemmalle, ärräpäitten säestämänä hankeen kahlaamaan ja etsimään kiekkoa. Jatko vajaan 20 metrin päähän korista ja siitä par-putti sisään, ukko oli itsekin sen verran hämmentynyt ettei edes tuuletusta irronnut kuin vasta korilla ja sittenkin hyvin hillitysti (ei hirveän usein tuollaiset uppoa). Ei mitään loistakasta peliä etukympillä, mutta muutama ihan hyvä onnistuminen.

11-väylä piti avata puuhun, jonka jälkeen vielä putti huti ja bogilla mentiin. Bogiralli jatkui vielä siitäkin.12- ja 13-väylällä putti huti neljästä metristä, 14-väylällä avaus 15 metrin päähän tiistä mäntyyn, jatko myös puuhun ja pitkällä 20m putilla kilisteltiin vain ketjuja). 15-väylällä avaus mäntyyn ja kiekko vasemmalle vitikkoon, jatkot yhtä heikkoja, mutta 15 metrin putti uppos. 16:lla luiskahdus avauksessa ja kiekko vitikkoon oikealle, pitkä putti alakorin kylkeen. 17:lla avaus kohtalainen, mutta jatko ei lähtenytkään haluttuna hyssenä vaan jatkoi suorilta hallin ovelle. 18:lla viimein sain taas pelistä kiinni ja avaus loistavasti suoraan väylälle, joskin vähän lyhyenä. 20 metrin puttikaan ei uponnut, mutta par kuitenkin. 19:lla avaus hyvä mutta lyhyt, jatkon varmistelin korin alle (ei kiinnostanut kiivetä alas jyrkännettä). 20:llä pitkä birdieputti alamäkeen korista hieman ohi, onneksi viiden metrin bar-putti osui männyn takaa kohdalleen.

Kaikkinensa hommasta jäi kuitenkin hyvä maku. Viime viikonloppuun verrattuna onnistumisia tuli kuitenkin lähes joka väylälle. Joskin niitä epäonnistumisiakin riitti ainakin jokaiselle bogiväylälle. Pitkien puttien uppoaminen oli hienoa, lyhyempien ohimenot oli lähinnä kauneusvirheitä, joten en niistä niin ressiä revi. Upsitkin onnistuivat hienosti, sekä perinteinen, että tomo. Draivit tuntuivat luistavan nyt ihan kohtalaisesti ja lähäritkin pääsääntöisesti hyvin. Karviskisassa tuolla +14 tuloksella ei olisi edes viimeiseksi jäänyt (olettaen että olisi molemmille kierroksille saman saanut heitettyä). Kait tuo jotakin kertoo kehityssuunnastakin. Kahdesti käytiin syksyllä Peurunka kiertämässä ja silloin tulokset olivat +19 ja +24. Nyt lähdin +15 tavoittelemaan vaikka pidinkin sitä hieman kovana tavoitteena omaan talvitasoon nähden, joten sen puolesta tulokseen täytyy olla tyytyväinen. Tässä vaiheessa alkaa kuitenkin huomata tuon kiekkosetin toimivuuden, tietää jo miten kiekot lentää ja mitä kiekkoa missäkin tilanteessa on järkevää käyttää. Vielä kun oppisi tietämään miten missäkin tilanteessa pitää heittää ja oppisi heittämäänkin 😉 Kiekoista kovimmalla käytöllä olivat P-P2, C-DD2, C-FD (2nd run), S-GM, C-PD ja S/SG-MD1. Muutaman kerran tuli myös viljeltyä Rocia, PD2:sta ja Flow:ta.