Sairastelua ja töitä

Talvikausi tökkii edelleen. Pari viikkoa edellisen kirjoituksen jälkeen vatsatauti alkoi talttumaan, joskin se vielä muutaman päivän käväisi vaivaamassa ”välipäivien” jälkeenkin ja edelleen on se fiilis, että mitäkähän ihmettä. Tämänkin jälkeen on tapahtunut. ”Oikeissa” töissä on pitänyt kiirettä, joten hieman on lepo ollut vapaa-ajallakin tarpeen. Samaan aikaan ehdin potemaan jalkaa pari päivää, kun oikean jalan etureisilihas kramppasi kunnolla ja oli vielä kaksi päivää tuon jälkeenkin kivulias. Kun jalkavaivoista päästiin alkoi hampaat vaihteeksi vaivaamaan, tässä on nyt kolme päivää popsittu särkylääkkeitä ja nukuttu 3-5 tuntia/yö. Huomenna hammaslääkärille, saas nähä onnistuvatko vaivaa taltuttamaan, vai keskittyvätkö jo aloitetun juurihoidon loppuunviemiseen (kipu siis toisella puolen, kuin missä juurihoito aloitettu).

Jotta tämä nyt ei negatiivissävytteisenä etene, niin onhan tässä saatu muutakin aikaan. HaUn kanssa on palaveerattu tukihakemuksista ensivuodelle, jossa DGCH:llakin on pieni summa hakusessa. Heittämäänkin olen selvitynyt kertaalleen, viikonloppuna, ennen hammassärkyjä. Jaoston käteiskassankin sain viimein tilitettyä ja palvelumyynnin myötä jaostolle tuli rahaa muualtakin, joten tilanne tällä hetkellä vaikuttaisi varsin hyvälle.

Ehkä suurin ponnistus tässä joulukuun alkupuolella on kuitenkin ollut Haapavesi Openin suunnittelu. Kaupungilta saatiin rahoitus Laitakallion frisbeegolfradan heittoalustojen runkotarvikkeisiin, joten rata saadaan kisakuntoon kesäksi. Samalla vahvistui se, että Haapavesi Open tullaan kisaamaan Suomen frisbeegolfliitto ryn erilliskisana. Tätä silmälläpitäen aloitin valmistelut. Logon olen jo aiemmin piirtänyt ja kisasivutkin sain toissapäivänä julkaistua. Paljon on vielä tehtävää, mutta toivottavasti saadaan vietyä homma kunnialla läpi.

Vihulaiset

Reilun vuoden frisbeegolfia (ja urheilua pitkästä aikaan yleensäkään) harrastaneena alkaa pikkuhiljaa taas onnistumaan oman kehonsa tulkitseminen ja mahdollisten ongelmien aiheuttajat. Ajoittain vain ongelmat eivät aiheudu pelkästään kehosta, vaan jostakin ulkoisesta tekijästä, joka loppukädessään vaikuttaa fyysisti tai psyykkisesti heittämiseen. Näistäpä omia mietteitä alla.

Alkoholi

Tämä on varmasti aika henkilökohtaista, miten vaikuttaa. Omalta osalta yksi pahimmista tulostason madaltajista. Vaikuttaa vielä pari päivää nauttimisen jälkeenkin. Pari saunakaljaa voi silloin tällöin ottaa, mutta isommilla määrillä kyllä hajoaa peli aika helposti tätä myötä. Itse en suosi juomaheittelyä, vaikka sitä pariin kertaan on tullut harrastettua. Tästä toipuminen on onneksi nopeaa, kolmessa päivässä taas normi tahti.

Unenpuute

Pitkällä tähtäimellä pahin vaikuttaja. 5-6 tunnin jatkuvat yöunet syövät heitosta terän uskomattoman tehokkaasti. Haapavesi Openin alla tuo 5-6 tuntia oli aika normaali unirytmi (reilun viikon ajan), muutama yö mentiin kolmella tunnilla. Se näkyi Openissa ja vielä viikkoja Openin jälkeenkin. Luultavasti homma olisi korjaantunut nopeammin, jos olisi pystynyt välittömästi normalisoimaan unirytmin esim. seitsemään tuntiin. Kovakuntoisemmille kavereille unenpyyte ei varmasti ole niin suuri ongelma, mutta itseni kaltainen rapakuntoinen äijä tarvitsee täydet yöunet, jotta keho pääsee toipumaan riittävästi. Tästä päästäänkin seuraavaan ongelmaan.

Aktiivinen seuratoimintaan osallistuminen

Seuratoiminnassa aktiivina toimiminen syö vapaa-ajan, asettaa paineita seuran suunnalta, mutta myös kotioloista, voi vaikuttaa jopa työntekoon. Tämä johtaa pahimmillaan ylikuormittumiseen ja sitä myötä tunteja aletaan vuorokauteen kaivamaan jostakin muualta, yleensä uniajalta. Seuratoiminnassa aktiivina oleminen myös vaatii aivan muuta kuin ”perusharrastaminen”. Itselleen asettaa tietynlaisia vaatimuksia sen suhteen, mihin kaikkeen pitää seuran toiminnassa pystyä. Viikkokisoista ja muusta seuran toiminnasta pois oleminen on hankalaa, ajoittain jopa mahdotonta. Ajoittain tämä saattaa kohdistua paineina heittämiseen. Kun viikolla touhuat 2-3 päivää seurahommissa kaikkea muuta kuin heittämistä, niin heittämään lähteminen ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä ”vapaa-aikana”. Tai vaikka olisi, niin usein mieluummin jättää väliin omaan jaksamisen kannalta.

Sairastelu ja loukkaantumiset

Sairastelut syövät aina tehoja. Yleensä sairastelusta kuitenki tokenee suhteellisen nopeasti, viikon päästä tervehtymisestä on jo heittäminenkin täysin kunnossa. Loukkaantumiset ovat sitte asia erikseen. Vaikka ”lääkäriltä” saisikin terveen paperit, saattaa loukkaantumisen aiheuttamat fyysiset muutokset muuttaa koordinaatistoa ja ”selkäydinmuistia” sen verran että tokeneminen ottaa jopa viikkoja. Omalta osalta pahemmilta loukkaantumisilta ja sairastumisilta on onneksi vältytty. Ehkä sitkeimpänä oli kevään ja alkukesän selkäongelmat. Ne kuitenkin loppuivat kun vaihdoin valjailla kuskatun Voodoo Karman uudenkarheaan Grip EQ:n A-series Tour Bagiin, joten kyllä, ergonomialla on vaikutusta.

Pyhännän keikka

Vaimo reissussa, tyttö mökkeilemässä mummon kans, mitäs siinä voi tehdä? Bägi selkään ja baanalle. Haapavedellä oli yu-kentällä jalkapalloilevia junnuja liian kanssa, joten Foreca auki ja ennusteita tsekkaamaan. Tuulta joka paikassa yhtä paljon, sateen todennäköisyys Ylivieskassa kaksinkertainen Pyhäntään verrattuna, joten tie vei Pyhännälle

pyhantaaPerinteisellä setillä liikenteeseen, Autionranta DGP:llä lämmittelyt. Pari lämmittelydraivia ykkösväylälle ja varsinainen heitto ihan kohtalainen, birdieputti yläpeltiin ja par korttiin. Radan lyhimmällä väylällä, eli kolmosella käpelsin sitten urakalla ja kirjasin bogien. Birdietä oli muutenkin tyrkyllä, mutta ei uponnut ennen kuin 6-väylällä, jossa avaus jo rämisi alarautaan. Vois pikkuhiljaa se holariki upota :/ Kasiväylälle vielä iisi birkku. Ysin avaus jäi hieman käteen ja MD1 painui järveen. 9m putti ketjuja hipoen ohi ja bogia korttiin. Kierros 0.

Toisella kierroksella lähdettiin hakemaan negaa. Ykkösen avaus reisille, mutta lähäri varma ja par. Kakkosen avaus ihan ok, mutta turhan kaukana, par. Kolmosen avaus hyvä, mutta 7m putti OHI!! par. Nelosen avaus puolessa välissä puuhun ja kimpos melkeen pururadalle. Jotenkin arvioin pituuden aivan päin peetä ja lähäri vajaaksi, vielä 8m putti ylärautaan ja bogi korttiin. Vitoselta par. Kutosen avaus koivuun ja väkinäinen par. Seiskalta sitten jo 6m putilla birdie. Kasin 8m putti yläpeltiin ja par. Ysillä meni varmisteluksi ja avaus jäi turhan kauas, 12m putti yläpeltiin ja par siitäki. Kierros 0.

Hieman ristiriitaiset tunnelmat oli Pyhäntä DGP:lle ajellessa, ehkä kuitenkin enemmän positiiviset, olihan tuossa saanut aikaan useita hienoja heittoja. PDGP:llä hyppäsin parkkiksella ulos ja – tuuli, ihan kunnolla. Eipä mitään PD2:lla lämmittelyheitto ja kyllä tähän heitetään 🙂 Avaus PD2:lla kämmennellä otti vielä ennen koria nostetta ja tipahti pururadalle asti, pitkähkö ylämäki putti ei uponnut joten par. Kakkosella PD2 lähti hienosti sitä ainoaa aukkoa kohti, muttei jaksanut tarpeeksi pitkälle. Aukolle kuitenkin jäätiin ja paria korttiin. Kolmoselta taas fiiliksen nostatusta MD3 pillisuorana korin alle jalkaa vasten ja birdietä korttiin. Nelosen avasin rystyannukalla TD2:lla, joka lähti hieman kippaamaan yli, odotin rolleria, mutta kippasi ”ojanreunasta” vasemmalle. Ihan ok lähäri vielä siihen, mutta 6m putti yläpeltiin, thoh, bogi. Vitosen avaus n. 30 m koivusta kimmokkeella oikealle metsään, ok lähäri ja toinenki, puttiki sisään, bogi. Kutoselta OK avaus, mutta jäi hankalaan paikkaan puskien ja parin koivun taakse. Varovainen kakkosdraivi 5m päähän puuhun. Seuraavalla jo mäen alle. Lähäri vähän korista ohi ja 7m putti ketjuista ulos, flättinä maahan josta nousi vielä ylös ja rollas 10m mäen alas. Lähäri korille ja limppu koriin. Triplabogi! Korilla pöljyillessä bongasin Joonan ykkösellä avaamassa. Pöljyilystä sisuuntuneen tahi rentoutuneena seiskan avaus hysseflippinä TD2:lla hitusen korista ohi. Väylän ollessa 116m, heiton pituus oli n. 120m, mikä kyllä taas mieltä lämmitti. Tästä luonnollisesti birdie. Kasin avaus annukkana TD2:lla kippasi turhan aikasin, osui vaijereihin, mutta painoi puskan läpi portaitten yläpäähän, jea tuuriaki välillä, par. Ysin avaus n. 20m pitkäksi, hirveästä puskasta löytyi yläreunasta yksi aukko ja siitä limppu korin alle, par. Kierros +3.

Toisella kierroksella alkoi tihkuttaa enemmän, mutta kuka nyt kesken jättäisi. Tuulikin oli yltynyt ja vaikutti juurikin ykkösellä. Taas oli paikallisia ”yleisönä”, joten PD2 kämmenellä varmasti metrin päähän korista, olipa taas hieno 🙂 birdietä tauluun. Kakkosen avaus lähti paremmin kuin edelliskierroksella, mutta ei jaksanut aukon mättäiden yli, käytännössä sama paikka kuin aiemminkin. Lähäri korille ja limppu sisään, par. Kolmosella MD3 jäi käteen ja oikealle puskaan. Siitä lähäri koivun roikkuviin oksiin ja vasemmalle rajusti vajaaksi. Toinen lähäri korille ja bogi korttiin. Nelosen hyzerflippi avaus TD2:lla onnistui täällä kertaa lähes täydellisesti, sen sijaan 7m putti oli masentava ylärauta ja par. Vitosen avaus osui mihin pitikin, 15m putti yläpeltiin, par. Kutosen avaus lähti vähän turhan vasemmalle, mutta ohitti mandon oikealta puolelta ja jäin ihan hyvään paikkaan. Kakkosdraivi mäenlaskurinteen vasemmalle puolen alareunaan, lähäri korille ja helppo par. Seiskan hyzerflippi otti liikaa tuulta, käänsi liian aikaisin ja tippui metsään. Lähäri PD:llä 4m korista ja helppo par. Kasin avaus annukkana vielä huonompi kuin edellinen, tämäkin vaijereihin ja siitä puskien LÄPI mäen päälle, taas tuuria :D, par. Ysin avaus hieman vajaaksi, 10m putti TAAS ylärautaan ja par. Kierros 0, joka myös henkilökohtainen paras ko. radalle.

Kaikkinensa jäi hyvä fiilis. Heittämisessä oli taas sitä alkuaikojen innostusta ja varsinkin nuo TD2:lla onnistuneet annukat ja hysseflipit nostatti mielialaa. Ylärautoja kolisuttelin kovaa ja se hieman ”masensi”, onneksi nuo ei ollut mitään pelastuspareja, vaan birdiputteja, joten sinällään ei paha. Kämmentä heitin todella vähän, ehkä neljä heittoa. Jalka ei vaivannut onneksi ollenkaan. Pyhännältä lähtiessä lohkesi hammas itsekseen, käytännössä jäljelle jäi vain ulkoreuna, joten maanantaina lekurille. Onneksi tuo hammas on jo pariin otteeseen aiemmin lohennut ja toklattu, joten mitään suurempia ”tunteita” se ei nostata, hermot siiton mennynnä muttei sitä viiti paljaaksikaan jättää. Huomenna sitten viikkokisat, maanantaina hammaslekuri ja siitä kohti Kalajokea. Ai niin, syyskuussa olis Jyväskylässä Finnish Amateurs, joten sinne sitten.

Ratahommia

Viimein saatiin alulle väylä- ja rataopasteiden rakennus Haapaveden frisbeegolfradalle. Opasteet tehdään itse, koska rata ei nykymuodossaan tule syksyä pitemmälle säilymään. ”Rautatavara” saatiin sponsorisopimuksella Ojan raudasta, ts. filmivaneria ja kestopuuta. Väyläopasteet piirrän itse ja ne laminoidaan A4-kokoisina. Lisäksi opasteen reunaan jää toinen A4 -tila kahdelle sponsorille. Prototyyppi käytiin täräyttämässä toissailtana paikoilleen ja ihan toimivaltahan tuo näytti (kuva).

Perjantaina on sitten tarkoitus talkoilla pistää rata kuntoon, opasteet paikoillee, korit suoraan, kuivat irto-oksat pois häiritsemästä, jne… Kuusi väyläopasta on vielä piirtämättä, joten todennäköisesti muutamat viimeiset saadaan paikoilleen vasta ennen viikkokisaa sunnuntaina.

Mitä heittämiseen tulee, niin vähiin on jäänyt. Luultavasti onnistuin maanantain kiessillä vilustuttamaan itseni, koska kurkku on ollut ärsyyntynyt ja limaakin on riittänyt vähän liiankin kanssa. Toivottavasti nyt huomiseen mennessä vähän helpottaa niin pääsee rataa fiksaamaan. Ja toki sunnuntaina pitää viikkokisoihin olla kunnossa 🙂

Puheenjohtaja itse

Haapaveden Urheilijat ry hyväksyi frisbeegolfaajat joukkoonsa, joten tästä lähtien toimitaan HaU Disc Golf Club Haapaveden nimellä, lyhemmin DGCH. Itse toimin jaoston puheenjohtajana. Lisää voi lukea jaoston tiedotteesta.
dgch_keidas
Sunnuntain tempaistiin lyhyellä varoitusajalla ”viikkokisatkin” käyntiin. Haapaveden rata on käytännössä jo täysin kesäkunnossa, mitä nyt ruoho ei ihan vihreää vielä ole. Lyhyt varoitusaika söi osallistujia, mutta viisi heittäjää saatiin kasaan. Itse en kisassa pystynyt heittämään omalla tasollani, vaan molemmat kierrokset päätyivät +6 -tulokseen. Syykin huonoon vireeseen selvisi illan myötä, flunssa. Iltaa myöten oli ukko niin jumissa, että piti vetreyttämiseksi vielä käydä auton tankkausreissulla korjaamassa radalla merkintöjä kuntoon (tiimerkit ja mando). Nyt sitten muutama päivä lepoa, että saadaan ukko taas kuntoon ja valmistautumaan Kirena Openiin.