Selkä alkaa osoittaa paranemisen merkkejä. Viikonloppuna tuli 3×9 väylää heitettyä pikkuhangessa Haapavedellä ja tällä hetkellä selkä tuntuu lähes normaalille. Viime viikolla suorittelin jo paremman puutteessa mentaaliharjoitteita katselemalla fribakisoja Youtubelta, Dutch Open, European Open ja monta muuta tuli katsottua. Yhtenä iltana otin sitten n. 20 asteen pakkasessa putti- ja lähäritreeniä tunteroisen. Toivottavasti tuo puolitoista viikkoa kestänyt lepo on riittänyt. Tosin tuo jatkuvasti kasvava hanki ei hirveästi houkuttele väylille.

Mitä noihin kierroksiin tulee. Lauantaina pommitin ”uuden” ysiväyläisen tulokseen +1. Sunnuntain kierrokset ei sitten alkaneet ihan yhtä hyvin. Heitto oli TODELLA hukassa. Tuntui että joka puuhun ja risuun piti osua. Vaikka yritin jo parin väylän jälkeen henkistä puolta toppuuttaa sillä, että ”heitetään nyt treenikierroksen loppuun”, niin silti lopputulos kierroksella painui aivan järkyttävään +11. Toisella kierroksella heitto alkoi taas luistamaan normaalisti ja pääsin taas omalle tasolle. Birkut jäi puuttumaan, mutta niin onneksi bogitkin, lappuun tyydyttävä +1

Tulipa samalla varustetestausta suoritettua tuon uuden bägin, valjaiden ja kiekkojen osalta. Kyllähän tuo bägi pätevä laitos on, ei voi muuta sanoa. Kokonaispainoksi sain 6,5 kg, joten kokoonsa nähden tuo on vielä suhteellisen kevyt roudattava. Tosin tavaran määrä bägissä tuskin tulee vähenemään, jos nyt ei ledejä yms… talviroinaa lasketa. Uusista kiekoista DD, TD2 ja Hydra saivat jo kyytiä kovastikin. TD2 oli erittäinkin vinha peli. Hankala heittää, mutta onnistuessaan heitto kaartaa hienosti oikealle ja feidaa sen jälkeen hieman vasemmalle. PD2 jäi vielä bägiin värinsä vuoksi, ei noita valkoisia draivereita voi löytää hangesta. Lahjanaruviritelmää oli tarkoitus kokeilla, mutta kun saatavilla oli vain vaalean hopenväristä. Tosin kuulin jälkikäteen että värillä ei ole väliä, kunhan pituutta riittää (krhöm).