Ylivieskalaiset olivat jälleen rakentaneet komeat puitteet kunnon frisbeegolfkisalle. Sponsorit olivat näkyvästi esillä kuka missäkin muodossaan, banderolleja, kojua, autoja, purheita, jne… Väylät oli viritelty viimeisen päälle, mitä nyt parilla väylällä harva heinikko oli hieman pitkäksi päässyt, mutta väyliltä ei todellakaan tarvinut kiekkoa etsiä, raffilta jonkin verran jos sinne eksyi.

Ensimmäisellä kierroksella samassa ryhmässä heitti PowerGripin tiimin Jenni Eskelinen, YFK:n Henri ”epis” Vierumäki, sekä vanhemman polven heittäjä Seppo Hänninen. Seppo kiersi ensimmäisen kierroksen isot vuoratut nahkatumput, joka herätti ajoittain hilpeyttä. Piti kuulemma varustautua jos eksyy, tai tulee kylmä 🙂 Muutenkin aika persoona ”bägistä” löytyi kaksi Firebirdiä ja yks Jokeri. Matkaan lähdettiin väylältä nr 9. Omalta osalta hieno avaus ja palkintona birdie. Seuraavat väylät 10,11 ja 12 onnistuin suht helposti heittämään pariin. 13-väylällä sitten avaus osui OB:lla puuhun ja jäi väärälle puolelle, onneksi ei ojaan, vitosta korttiin. 14 ja 15 mentiin sitten yllättänkin helpoilla pareilla. 16-väylällä avaus 3m kauemmasta saaresta lyhyeksi, dropparille ja bogia korttiin. 17-väylältä sitten birkku vaihteeksi. 18 mandoportin sivuun, ei ohi, jatkot vähän niin ja näin bogi kortiin. Ykkösellä avaus lyhyeksi ja pitkä putti vajaaksi, par kuitenki. Kakkosella käpelsin selvän birdieputin ja kiekko pyöri vielä OB-puskan taakse, josta putti alarautaan, bogi. Sitten mentiin taas tasavarmaa paria 3,4,5 ja 6 väylät. Seiskan avaus tiin eteen mäntyyn ja hyssepommina heitetty jatko hivenen lyhyeksi (15m putti), joten bogia korttiin. Muutetun kasin avauksessa luiskahti tukijalka alta ja kämmenheitto kippasi vasemmalle metsään. Väylä siis kaarsi pururataa pitkin oikealle, tästäkin bogia korttiin.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen lopputulos 60 (+5), alustava rating 849, sijoitus jaettu 29. johon olin varsin tyytyväinen. Heitto toimi kaikinpuolin hyvin, mitä nyt typeriä mokia muutama tuli. Erityiskiitos tuolle ekan kierroksen poolille, hyvä fiilis oli tuossa porukassa heittää, epiksen yltiöpositiivinen asenne pitäis itsekin opetella. Rättyän Niko muuten oli aika tyly isäntä Pro-luokassa, heittämällä tuloksen -13! Kierroksen fiiliksen ehkä kiteytti Outilan Jarkon toteamus “Niko (Rättyä) käväsi sitte heittämässä kierroksen frisbeegolfia”. Niko ottikin ansaitut ablodit jo kirjatessaan tulosta tulostaululle.

Kierrosten välissä kävin suihkussa ja syömässä. Puolisen tuntia ehdin Pro-luokan sällien tekemistäkin seurailla.

Toiselle kierrokselle päädyin astetta kovempaan ryhmään. Samaan porukkaan tuli Raahen Mikko Sämpi, OFS:n Joonas Järviluoma ja joku kolmas kaveri jonka nimeä en nyt kuollaksenikaan saa päähäni edes tuloslistoilta, kenties Henri Koivumaa!? Kierros aloitettiin väylältä nr 10. väylät 10,11 par, 12-väylällä oli birkkuakin tyrkyllä, mutta putti rautaan (ala- tai ylä). 13-väylällä mietin viime sekuntiin asti lähdenkö varmisteleen, ja paskat DGCH-asenteella kaikki peliin ja kenties elämäni pisin draivi korin tasalle “puttikaarelle 11 metriin” korin vasemmalle puolelle. Birdieputti alarautaan ja parin sai pudottaa korin vierestä. 14-väylä pitkällä 10m putilla pariin. 15-väylän avaus jäi vähän hankalaan paikka puitten taakse, lähäri oksiin ja putille 12 metristä ojasta kannon päältä! putti sisään ja jopa meikäläinen tuuletti, par korttiin. 16-väylän avaus 18-väylän tiille (melkein), dropparilta kuuten metriin ja putti ketjuista ulos, tuplabogi. 17 avaus vähän lyhyeksi koivun oksiin, onneksi palas väylälle. Lähärikin luiskahti oikealle, mutta meni korin tasalle, joten par. 18-väylällä FD ei edelleenkää totellut, karkeasti ohi mandoportista. Dropparilta ihan OK heitto, vähän turhan vasemmalle. Seuraava lähäri vähän lyhyeksi ja pitkä putti ei uponnut, tuplabogi. Ykkösellä hieman hysseksi lipsahtaneen avauksen FD:llä sieppasi yltynyt tuuli ja kiekko katajaojaan, bogi. Kakkosella fore lyhyeksi, puuhun ja ojaan (olkoot FD siellä jäähyllä ku ei tottele), bogi. Kolmoselta sitten kierroksen ensimmäinen ja viimeinen birkku, lähes mallia nosto. Nelonen olikin sitten taas show, avaus DD2:lla raakasti hysseksi ja OB-puskan “alle” pellolle, lähäri vajaaksi, putti pitkäksi ja rollina alas, tuplabogia tauluun. Vitosella ja kutosella oli pitkää birdieä tarjolla, mutta pariksi meni. Seiskalla avaus ihan OK, flätti MD2 ei totellut forea ja kippas vasemmalle puttilinjan taakse pari metriä. Putti 12 metristä yli (vastatuuli), seuraava 10 metristä ohi, tässä vaiheessa totesin että “tää menee jo vittuiluksi” ja puttasin vielä kerran OHI!! triplabogi tauluun ja tässä vaiheessa iski viimeistään se ahdistus että “nyt vaan pois täältä ja äkkiä”. Uusittu kasi onnistui tällä kertaa ihan OK, avaus 10m päähän korista, pitkä birkku ei uponnut, mutta par tauluun. 9-väylä oikeastaan kertoi kaiken koko kierroksesta. Mietin heittoon lähtiessä, että tohdinko heittää alivakaalla DD2:lla tuuleen, DGCH-moodi päälle ja DD2 tuulessa heti OB-rajan yli. Pituutta tosin tuli n. 100m, mutta se ei juuri lämmittänyt. Re-tee vakaammalla DD:llä OK ja bogi korttiin. Tuloskorttia kalkuloidessa odotin jopa pahempaa, mutta oli tuo +11 silti karkea pettymys. Edes Sämpin sama tulos ei lohduttanut ja toive olikin että muillakin olisi mennyt huonommin, eipä ollut.