Lauantai käynnistyi pommiin nukkumisella. Onneksi caddy, eli Atte oli reippaana ylhäällä ja tekstasi meikäläisenki ylös. Väsymys oli tehnyt illalla källit ja olin pistänyt herätyksen arkipäivien herätykseen, tsädäm. Onneksi aikaa oli sen verran varattu, että hyvin ehdittiin aamupalat nakata nassuun ja liikahtaa Laajavuorta kohti. MA3 sarja oli lähes täynnä, vain neljä vapaata paikkaa, joten tavoite 30 parhaan sakkiin pysyi semmoisenaan. Kisarata poikkesi parin lisäväylän verran normaalista, karttaa voi ihastella kisakoneesta.
1. kierros aloitettiin väylältä nro 12, joten luvassa oli heti ”kiipeilyä”. Avaus ihan ok, mutta lähäri häneksi ja bogia korttiin. Seuraavalle väylälle kämmenannukka vähän lyhkäseksi ja par. Tämän jälkeen kiivettiin loppumatkakin ”vuorenhuipulle”. 14-väylän avaus vähän vajaaksi, TD2 kouraan ja rystyannukka kulman taakse pitkälle birdielle, limppu kippoon ja erittäin makoisa birdie par 4 -väylälle. Seuraava väylä pariksi. Sitten Suomen hienoin väylä eli 16. DD2 blizu otti tuulta kunnolla alleen ja leijasi metsään OB:lle. Putinkin sössin joten tuplat korttiin. Seuraavalle väylälle heikon avauksen jälkeen par. Ja 18-väylä perinteitä kunnioittaen persiilleen ja tuplat korttiin. Tämän jälkeen ensimmäinen ”lisäväylä” A, joka heitettiin saareen normaaleilla OB-säännöillä. TD nätisti saareen ja par. Tämän jälkeen normaali ykkönen, joka lyhyenä OB:lle. Pelaajakokouksessa oltiin korvat tarkkana ja kaikki oli vähän pihalla miten pitäis jatkaa, kun dropparikin väylällä oli, joten heitin kahdesta eri paikasta jatkon. Eipä tuota ollut jälkikäteen tarvetta selvitelläkään, sama tulos molemmista, eli tuplaa korttiin. Pitkä kakkosväylä on aina paha. Avaus oli varsin hyvä, mutta jatkoheitto tarrasi sormeen ja feidi jäi 30cm:ä vajaaksi ja OB-linjan taakse, triplaa tauluun. Kolmosväylällä jäin MD3 käteen ja kimpos puusta OB:lle! Bogi! Nelosella ei TD2 lähtenyt annukkakulmaan vaan jatkoi suorana puskaan, bogi. Vitosella jopa vähän tuuria ja par korttiin. Kutosen kopsittiin puita ja bogi. Tämän jälkeen toinen ”lisäväylä” B, josta yllättäen par. Seiskan ylämäkiväylältä myös par, oli muuten ainut väylä missä kuuntelin caddyn neuvoa :D. Kasi oli heti hankala ja kiekko meinasi tulla vasemmalle OB:lle asti, bogia korttiin. Ysi oli etukäteen pahin hasardiväylä, mutta siihen löytyi heti yhteinen sävel, kämmenavaus kentälle ja par tauluun. Kympin avaus vajaaksi, varma par. 11 avauksen sössin sitten täysin, vielä kun ensimmäinen puttikin meni huti, niin bogia tauluun. Kierros siis tulokseen +14, joka ei missään nimessä tyydyttänyt. Sijoitus oli kuitenkin 30. joten ei ollut muillakaan mennyt kaksisesti. Ratingit kierrokselle olivat hieman alle oman tason 817.
Lauantaina kisattiin vielä toinen kierros. Tauolla ehti käydä syömässä, joskin jälkikäteen ajateltuna tuo intialainen ei välttämättä ollut paras ratkaisu. Kierros aloitettiin huipulta, ts. autolla ”vuoren” päälle ja väylälle nr. 14. Tällä kertaa avaus kippasi vasemmalle ja jäi liian vajaaksi, homma meni puihin ja bogi korttiin. Seuraavalle väylälle kämmenavaus luiskahti kädestä ja kippasi OB-aidan taakse, putti vielä ohi ja triplat korttiin. 16-väylälle lähes täydellinen avaus 18 metrin päähän korista, varmistelin korin alle ja otin varman birdien. Vaikka kovasti sällit yllytti eaglettämään, mutta korintakainen 5 metrin pudotus ei houkuttanut. Seuraavalle väylälle malliavaus 7 metriin korista ja… putti ohi, par kuitenki. 18-väylälle vielä hieman yllättäen pelastettu par. A-väylä saaren läpi OB:lle, bogia tauluun. Ykkösen avaus jäi hieman käteen tippui tienpenkan taakse ja metrin OB:lle, tuplaa korttiin. Kakkosväylä ihan kohtalaisesti, bogi. 3,4 ja 5-väylät onnistuin heittämään pariin perusvarmalla suorittamisella. Kutosväylän sähläsin taas puitten kautta bogiksi. B:lle par. Seiskalle lähes edelliskierroksen kaltainen suoritus ja par. Kasin portti ei antautunut vieläkään, bogi. Ysin avaus OK, mutta lähäri putterilla annukkana OB:lle ja putinkin kanssa sähläsin, tuplaa. Loput pelasin perusvarmalla suorittamisella pariksi. Lopputulos +11 alkoi jo hieman mieltäkin lämmittämään. Sijoitus nousi jaetulle 25. sijalle. Rating jo omalla tasolla, ehkä jopa hieman ylikin 830.
Sunnuntain finaalikierros alkoi väylältä nr. 11. Aikaa lämmittelyyn oli väylällä hyvästi ja heittotuntuma vaikutti heti hyvälle draivien osalta. Putit sen sijaan eivät ihan napsuneet kohdillee. Varsinainen avaus lähti harjoitusheittojakin paremmin ja nätti nostobirdie heti alkuun. Seuraavalle väylälle onnistunut avaus, mutta lähäri luiskahti kädestä, bogi. 13-väylän avaus kämmenannukkana lähti hieman puskemaan ja jäi n. 20 m korista, par. Taasen kilmuttiin huipulle välissä. Pienen puhalluksen jälkeen honorina tiille. Avaus järkyttävää kuraa ja kippasi vasemmalle. Lähäri rystyannukkana hieman vajaaksi ja kulman taakse puihin, tippui kuitenkin väylälle ja pelastin parin. 15 väylän avaus vähän lyhkäiseksi ja putti mystisesti puski ketjut tieltään ja nousi kiposta ulos, turha bogey. 16-väylän avasin vastatuuleen DD:llä, joka lähti turhan kovassa hyssessä ja painui metsään OB:lle. Kuitenkin vain bogey. 17 avaus ensimmäiseen mäntyyn ja bogia korttiin. 18 avaus blizulla oikealle puskaan, josta jatko suht huonosti väylän toiseen reunaan, tuplaa korttiin. A-väylän avaus nätisti 10m korista, putti alaraudan päältä ulos, par. Ykkösen avaus tismalleen toisen kierroksen avauksen kopio, joskin sitä ennen totesin, että tänään ei riitä käsi OB:lle asti. Ei riittänyt, 30 cm sisällä. Jatko GM:llä kämmenellä jätti feidaamatta ja 50cm OB-rajasta, huh, bogey. Kakkosen avaus OK, toinen painui pari metriä liikaa vasemmalle ja jäi rinteeseen. PD jätti feidaamatta tuulessa ja ei ihan ollut siellä missä piti, bogey. Kolmosella oli birdietä tarjolla, mutta par. Neloselta täydellinen rystyannukka viimeiseen mahdolliseen puuhuun ja 9 m korista, limppu sisään ja birdie, jo helpotti. Vitosen avaus vasemmalle todella tiheään kuusipuskaan jossa oli tasa yksi 30cm leveä, 10cm korkea aukko. GM aukosta läpi turhan pitkälle ja bogey. Kutoselle perinteistä huttua ihan metästä taas bogey. B:n avaus päivän huonoin ja jäi ”kallion” väärälle puolen. Sen verran aukkoa kuitenkin löytyi, että pahojen paikkojen kiekoksi ristitty GM turskahti nostiparille, huh. Seiskan avaus aivan liian matalana lyhyeksi, lähäri vielä ihan reisille ja bogey. Kasin avaus pienellä munkilla puun kautta suht. kauas, lähäri 8m korista ja DGCH-asenteella korin takaista alamäkeä uhmaten limppu sisään, par. Ysin avaus kisan paras, lähäri putterilla pienessä annukassa näytti loppuun asti menevän koriin, mutta hieman ohi. Onneksi 6 m putti upposi ja par. 10 oli päivän viimeinen väylä ja päätin lähteä parin PD2 kokeilun jälkeen pienellä riskillä kokeilemaan TD2:sta annukkana. Kiekko jäi hieman käteen ja 2m liian oikealle, hipaisi puuhun ja lentorata korjautui siihen mihin oli tarkoitus, limppu nostobirdielle ja naks. Tähän oli hyvä lopettaa. Kierros tulokseen +8, joskin ryhmän kärkipalkinto jäi saamatta, kun yksi porukasta pisti +2. Lopputuloksissa sijoitus ei muuttunut, edelleen 25. Kierrosrating tosin oli kaikkien aikojen oma paras 858.
Kokonaisuutena kisa oli hieno ja hyvin järjestetty. Syksyinen ajankohta ei juurikaan fiilikseen vaikuttanut, vaikka ajoittain tuppasi hieman vilu puskemaankin. Heittoporukat olivat joka kierroksella hyvät ja fiilis pysyi sitä myöten hyvänä. Omat fiilikset ennen kisaa olivat erittäin sekavat ja kaikki ainekset täydelliseen epäonnistumiseen olivat ilmassa. Silti, edes sunnuntai-aamuyön herääminen siihen että nenä oli täysin tukossa ja olo mitä pahimmoilleen flunssainen, ei hidastanut tahtia. Fyysisesti Laajavuori on todella vaativa ja odotin että mies olisi enemmänkin romuna, muttei pahastikaan, pientä kramppaamista lukuunottamatta. Tosin nyt kun on n. 300 km istunut vielä autossa, alkaa tuntua, että huomenna on ukko romuna ja kunnolla. Näinä parina päivänä frisbeegolfin pelaaminen tuntui taas siltä, miltä sen pitääkin tuntua, rakkaudesta lajiin. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kautta ja kisaamista A-lisenssin haltijana.
ps. ainiin, mut tunnistettiin umpioutojen poolikavereiden osalta, olen siis piireissä, hä x)
Ja Atelle vielä kiitokset caddyhommista. Oli erittäin suuri apu, kun ei tarvinnut reppua itse raahata pitkin ”vuorta”.