Tiedän miten tungettelevalta tuo otsikon teksti kuulostaa, niin on tarkoituskin. Älä nyt kuitenkaan heti saa slaagia, ota pari minuuttia aikaa ja lue ao. teksti läpi ajatuksen kans.

Seuran jäsenyys ei ole mitenkään sitova ja useimmissa seuroissa jäsenyys päättyy, kun jäsenmaksu jätetään maksamatta (esim. seuraavana vuonna). Mihinkään suureen salaliittoon tässä ei siis liitytä, eikä jäsenyyden perusteella seuran suunnalta voida jäsenille vaatimuksia esittää esim. talkootöiden suhteen. Toki jäsenen on sitouduttava noudattamaan seuraan sääntöjä liittyessään jäseneksi.

Frisbeegolf on lisännyt harrastajamääriään rajusti viime vuosina, Frisbeegolfliiton jäsenmäärä ylitti 2000 jäsentä, kun kauden 2012 lopussa jäseniä oli hieman alle 1500. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, suurin osa harrastajista ei edelleenkään ole liiton jäseniä, tai edes minkään seuran jäseniä. Todellisia harrastajamääriä on tällä hetkellä erittäin hankala arvioida, lähinnä mm. siitä syystä, että frisbeegolf ei ollut mukana viimeksi toteutetussa kansallisessa liikuntatutkimuksessa (2009-2010). Eri lähteissä arvioidaan harrastajamäärien olevan todellisuudessa 35000 – 50000 välillä, joten potentiaalia seurajäsenyyksiin on huomattavasti.

Tämän kirjoituksen on tarkoitus valottaa, mikä merkitys yksittäisellä seurajäsenellä on lähtien jäsenestä itsestään ja päättyen… no katsotaan mihin asti päästään. Jos jäsenyys alkaa kesken lukemisen tuntumaan järkevältä, niin voi vapaasti lopettaa lukemisen ja liittyen jäseneksi johonkin frisbeegolfliiton jäsenseuraan 😉

Jäsenyys harrastajalle

Mitä sitten frisbeegolfseuran jäsenyys merkitsee. Aloitetaan harrastajalle kongreettisista asioista. Yleisesti jäsenmaksut vaihtelevat seurakohtaisesti 12-30 euron välillä. Useimmiten tämä on suoraan verrannollinen jäsenetuihin ja jäsenmääriin. Isoissa kaupungeissa potentiaalisia jäseniä ja yhteistyökumppaneita on enemmän, kuin pienillä paikkakunnilla. Jäsenedut ovat useimmiten alennuksia seuran tapahtumista, tuotteista, tai yhteistyökumppaneiden palveluista/tuotteista. Joissakin tapauksissa jäsenet saavat ”kouriintuntuviakin” etuja, jäsenyys saattaa sisältää esim. seuran logolla olevan frisbeen, t-paidan, markkerin, tms… Nämä kuitenkin ovat edelleen kohtalaisen harvinaisia.

Seuran jäsenyyteen sisältyy myös käytännössä aina Suomen frisbeegolfliitto ryn jäsenyys. Jos jäsenyyden ostaa suoraan liitolta, sen hinta on aikuiselta 35 € ja juniorilta 20 €, joten tässä tulee myös jäsenille suoranaista alennusta. Siihen mitä hyötyä SFL:n jäsenyydestä on, paneudutaan myöhemmin.

Jäsenyyden edut seuran näkökulmasta

Ensinnäkin, jäsenmaksun hyötyä seuralle, EI VOI vähätellä.

Suurimmat hyödyt jäsenyydestä saadaan seuratasolla. Pienten paikkakuntien seurat yksittäisestä jäsenyydestä yleensä ”enemmän”, kuten jo aiemmin mainitsin. Jäsenmaksuja käytetään paitsi mainittujen mahdollisten jäsenetujen maksamiseen, myös SFL:n jäsenmaksuun. Niissä seuroissa joissa jäsenmaksut ovat suurimpia tulonlähteitä, ne luonnollisesti näyttelevät isoa roolia lajin kehityksessä. Yleensä seurat ylläpitävät frisbeegolfradan/-ratojen perustoimintoja ainakin jollakin tasolla; löytökiekkolaatikkoa, rataopasteita, siisteyttä, yms… tähän vaadittavat rahat eivät välttämättä ole isoja, mutta jostakin nekin on saatava. Ainakin omakohtaiset kokemukset osoittavat, että jäsenmaksuilla nimenomaan luodaan perusta seuran pyörittämiselle ja saadaan maksukyky niille peruskuluille, joita seuratoiminta vaatii.

Seurat ja jaostot usein hakevat toimintaansa tukea kunnalta, valtiolta, tai hankkeilta. Näissä hakemuksissa osaa näyttelee myös jäsenmäärä. Rahoituksen saaminen voi olla pienille, vähän jäseniä omaaville seuroille erittäin hankalaa. Kun puhutaan ”mittareista”, tai tilastoinnista, niin aina tuijotetaan seuran jäsenmääriä. Sillä miten paljon harrastajia tosiasiassa on, ei niinkään ole merkitystä. Jäsenyyden voidaan siis katsoa olevan selkeä, mitattavissa oleva lukema seuran toiminnasta, olkoonkin että sillä ei olisi mitään tekemistä realiteettien kanssa. Kylmä fakta.

Jäsenyyden merkitys Suomen frisbeegolfliitto rylle

Noniin, nyt mennään jo kohtalaisen kauas. Eli kansallisella tasolla yksittäinen jäsen kuulostaa varsin pieneltä. Nyt ei kuitenkaan kannata unohtaa, että frisbeegolf on varsin nuori laji niin maailmalla, kuin suomessa. Kuten totesin, suomessa liiton jäseniä on hieman yli 2000. Verrattuna esim. golfin 115000 rekisteröityyn harrastajaan, yksittäinen jäsen kasvattaa harrastajamäärää prosentuaalisesti merkittävästi enemmän frisbeegolfissa, kuin golfissa. Tämä taas kasvattaa frisbeegolfin vertailukelpoisuutta muihin lajeihin nähden kaikissa mittareissa. Tästä seuraa, että lajin harrastajamäärien kasvaessa, myös lajin uskottavuus mm. valtion ja sponsoreiden silmissä kasvaa. Tämä taas tietää, jos nyt ei suoranaista rahavirtojen avautumista, niin ainakin rahoituksen saamisen helpottumista.

Loppuyhteenveto

Frisbeegolf elää vahvaa nousua suomessa ja maailmalla. Lajin pariin syntyy lähes viikoittain uusia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Lajin emämaassa yhdysvalloissa on viime vuosina herätty siihen, että lajista voidaan tehdä ammattilaislaji. Tässä työssä suurta osaa ovat näytelleet eurooppalaiset toimijat, jotka ovat tuoneet lajin harrastamiseen aivan uuden asenteen ja tehneet Jussi Meresmaan sanoja lainatakseni höpöhöpöstä urheilua.

Laji elää tällä hetkellä erittäin vahvaa murrosta, asenteet ovat muuttumassa ammattimaisemmiksi, harrastajat ovat tietoisempia ja osaavat vaatia enemmän. Mikään ei kuitenkaan tule ilmaiseksi, ei mikään.

Jos sinulla ei ole innostusta toimia lajin eteenpäin vievänä voimana, hyväntahdon lähettiläänä lajin kehittämiseksi, tai ”vapaaehtoisorjana” seuratoiminnassa, niin tee nyt edes se vähimmäissuoritus asioiden kehittämiseksi. Jätä ne pari pitkää ostamatta paikallispubissa ja pistä nekin rahat johonkin hyödylliseen, eli

LIITY JÄSENEKSI !