Haapaveden Viikkoliigan fiiliksiä

Liigan ensimmäinen kilpailu keräsi kohtalaisen osanottajamäärän, kun 17 kilpailijaa saatiin paikalle, näistä kolme naista.

Allekirjottanutta meinasi hieman huvittaa kisan propagaattorit ja varsinkin se että parhaimmillaan propagaattoreiden ratingit olivat täysin väärin päin. Allekirjoittanut nosti kisan vahvimmiksi etukäteen Jarno Nahkalan ja Mikko Rättyän. Yllättäjän viittaa soviteltiin sitten Miro Mustapään ja Jukka Viitalan hartioille. Oman osansa kisassa näytteli Laitakalliolle harvinaisen voimakas tuuli, joka sekoitti pakkaa.

Omalta osin tavoitteena oli heittää kaksi kohtalaisen ehjää kierrosta. Tältä osin ensimmäinen kierros oli pettymys kolmen tuplabogin ja yhden birdien kanssa. Tähän sisältyi mm. nelosväylän sössitty avaus puuhun ja melkein kolmosväylällä oikealle. Sieltä jatko ei tuulessa kipannutkaan yli vaan lensi OB:lle. Toinen kierros oli tasaisempi, joskin siihen mahtui neljä bogia ja yksi birdie. Yksi bogey menee hieman korin ja kelin piikkiin, mutta kun ei osaa kaikkea ottaa huomioon niin so-not. Muilta osin kaikki oli omia virheitä. Ratingien puolesta kisa ei ihan katastrofi ollut, alustavasti 852 on sarjassamme menkööt. Ens viikonloppuna olis luvassa kolme rating-kierrosta Kirenan ja Liigan suhteen, joten joskohan tuota jo hieman sais jotain parempaakin plakkariin.

Muilta osin liiga eteni varsin ennakoidusti, J.Nahkala paukutti kaksi par-kierrosta ja korjasi voiton kotiin. Rättyä heitti yhden huonommin molemmat kierrokset ja sija kaksi. Kolmanneksi Miro ja neljännen sijan pääsi allekirjoittanut jakamaan Mäkelän Vesan heikon toisen kierroksen ansiosta. Naisissa voiton korjasi Aila Pirkola.

Kaikinpuolin Liiga oli kuitenkin piristävää vaihtelua perinteisiin viikkokisoihin verrattuna, vaikka nyt keli tuulen puolesta olikin haastava. Meillä viikkokisat 14+14 väylää on kuitenkin kohtuullinen rutistus. Maasto vielä imee yleensä viimeisetkin mehut heittäjistä. Tulevaisuudessa jääneekin mietittäväksi josko viikkokisaformaattiakin hieman kevennettäisiin.

Valoa siellä jossakin

Perjantaina suunnattiin Vesan ja Jukan kans Ylivieskaan töitten jälkeen. Kierros alkoi hieman nihkeästi ja etuysille pelasin kolme bogia ja yhden tuplabogin. Pari birdieputtia kuihtui rautoihin ja OB:llakin vierailtiin. Ysiväylällä kuitenkin alkoi jo hieman näkyä valoa tunnelin päästä ja onnistuin pelaamaan parin.

Takaysillä peli alkoi luistaa lähestulkoon entiseen malliin. 11-väylälle harmittava bogi ja 12 vähän lipsahti vain pariksi. Sitten olikin vahvaa parin peluuta. 16-väylällä oltiin tasatilanteessa +6, avasin riskillä blizu-DD2:lla tuuleen ja kiekkohan tössähti jälkimmäiseen saareen. Neljän metrin putti sisään ja maukas birdie. Jukka pisti avauksen OB:lle ja Vesalla tais lipsahtaa putti huti, joten väylä bogiksi. Peli oli lähes ”selvä”. 18-väylän avausta piti vähän jännittää, mutta niin se vain kiekko löysin tiensä mandoportista läpi. Lähäri lipsahti vasemmalle ja birdieputti kuudesta metristä ohi. Par-putti piti sitten jo upottaa kuudesta metristä.

Vaikka etuysi olikin todella pahaa hakemista, niin takaysin hyvä tatsi miellytti. Pitkästä aikaa heittämisessä oli mielekkyyttä ja tuntui että homma toimi kuten pitääkin.

Sunnuntaina jatkui sama meno viikkokisoissa. Pieni tihku yritti häiriköidä tekemistä, mutta tulostaso oli hyvä. Ensimmäisellä kierroksella pelasin Vesan ja Jarnon kans samassa ryhmässä ja jälki oli tylyä, joka ukko kierroksen jälkeen tuloksessa -1. Vesalle bogeyfree kierros ja otettiinpa kasiväylältä star-frameki. Kolme seuraavakin tuloksissa +1, +2 ja +3. Kierroksen jälkeen huomasin, että jalka ei juurikaan vaivannut kierroksen aikana.

Toiselle kierrokselle Matti (+1) otettiin kärkipooliin ja meno jatkui lähestulkoon samana. Sade yltyi välillä ja se hieman näkyi tuloksissakin. Matin kierros lipsui +5:een ja sijoitus viides. Janne pelasi kakkosryhmästä kierroksen -1 ja nousi neljänneksi (+2). Vesan kierros lipsui +2:een ja sijoitus kolmas (+1). Jarnon kierros +1 ja toiseksi (0). Itse onnistuin nollaamaan kierroksen ja sitä myöten maukas voitto (-1) tuloksella. Kyllä maistui. Tasurikisassa Janne ja Tomi ratkoivat kisan CTP:llä, jonka Janne vei parin metrin turvin. Jalka hieman vaivaili toisen kierroksen alussa, mutta ei häiritsevästi. Johtuneeko tuosta, että heittäminen olikin rentoa.

Tämän viikon pelailut jäänee aika vähiin, tai no saas nähä… Eilen palaveerattiin DGCH:n kokous ja ukot yritti houkutella heittämään, ei jaksanut/pystynyt/vihtinyt. Tänään saattais ehtiä kierroksen käymään, mutta en tiedä viitsiiko, jalka meinaa hieman juilia taasen, ja kun… Huomenna sitten aamusta viiden aikaan junalle ja nokka kohti Pasilaa. Puoleltapäivin Pasilassa ja lounaan kautta palaveriin. Iltapäivästä 15-16 välillä paikallisjunalla Helsingin keskustaan ja hotellille. Vielä on arvonnassa viitsinkö ottaa fribabägin mukaan. Alustava tieto kun on, että häslingin radat on järjettömän tukkoisia. Tietysti jos sitä haukkais hotellille pääsyn jälkeen evään ja alkais sitte zoomaileen mihin lähtis, saattais saada hyödynnettyä sen vähemmän ruuhkaisen illan esim. Talissa. Torstaina sitten aamusta kohti Espoon Meripuistoa ja päivä palaveria, yms… mukavaa. Iltapäivällä taasen keskustaan ja tod.näk. evästelyä jossakin. Kuuden jälestä pompitaan junaan ja kohti lakeuksia. Puolen yön aikaan kotona ja aamulla pirteänä töihin. Onneksi sitten alkaakin loma ja veikkaan, että saatan joutua frisbeetä silloin heittämään 😉

Kisaraportti Kirena Open 2013

Kirena Open takana. Aamuun asti piti miettiä osallistumista, kun tiesi että menee koko päivä tuossa touhussa ja olis kotonakin hommaa riittänyt.

kurasaapasSadetutkan ja sääennusteiden tutkailut näyttivät että keli voisi alkuun olla huono, mutta paranisi nopeasti. Ihan tähän ei päästy. Ensimmäinen kierros heitettiin käytännössä todella kovassa tuulessa ja lumisateessa. Luovuttaminen oli varmasti useammalla ukolla mielessä. Loppujen lopuksi toiselle kierrokselle lähdettiin yhtä miestä pienemmällä osanottajamäärällä.

Rata oli normaaliradan ympäristöön rakennettu 13-väyläinen muunneltu rata. Käytännössä ainut normaali väylä oli #5 (normaalisti #3). Muut ”normaalit” olivat pidenettyjä 20-40m. Normaalikelillä rata olisi varmasti ollut mukava pelattava, tuo em. tuuli kuitenkin teki siitä todella haastavan, ainakin näin amatöörille. Väylien PAR-lukemia ei oltu määritetty, joten puhutaan nyt vain kokonaisheittomääristä.

Ensimmäinen kierros sujui vähintäänkin vaihtelevasti, yhdelle väylälle onnistuin heittämään kakkosen. Muuten mentiinkin pääasiassa neloslinjalla ja taisipa taulusta pari seiskaakin löytyä. Oudot väylät ja puoliouto ympäristö teki sen, että etäisyyksien arviointi oli aika hakuammuntaa. Lopputulos kierrokselta 55, amatöörisarjan kärki oli kuitenkin vain muutaman heiton päässä. Muiden tuloksia vilkuillessa kyllä huomasi, ettei ollut kenelläkään ihan putkeen mennyt (jos nyt ei Niko Rättyää lasketa, 40). Surkuhupaisinta hommassa oli, että ensimmäisellä kierroksella onnistuin sähläämään viisi kiekkoa Katajaojan hellään huomaan, tosin en ollut ainut. Ensimmäisellä kierroksella samassa ryhmässä heitti Kankaanpäästä SM-kisapaikan napannut YFK:n Jani Määttänen, joka kuitenkin jätti pelin kesken kierroksen jälkeen. Ihan ymmärrettävää kyllä, oli tuo keli sen verran surkea.

Toisen kierroksen alku oli jäätävä, ukko tärisi niin että meinas laatta lentää. Aloitus kutosväylältä ja heti kahdesti mandoportista ohi, seiskaa korttiin ja tästähän oli riemukas jatkaa. Pari väylää eteenpäin ja sää alkoi hellittää, no ainakin lumisateen osalta. Jostakin syystä peli oli kuitenkin edelleenkin hukassa, liekö keskittyminen ollut vielä ”hieman” heikkoa. Yksi kakkonen tais tällekin kierrokselle tulla, mutta muuten samaa linjaa edellisen kans. Tulos oli jälleen 55 ja piti oikeen tuloskorttia vilkaista, että ”ei ole mahdollista”. Kun AM kärki paukutti 45 niin ero venähti tavoittamattomaksi. Tällä kierroksella enää yksi kiekko jäi vetiseen hautaansa.

Kolmannelle kierrokselle lähdettiin maha täynnä (ei liian) ja aurinkoisessa kelissä, joskin tuuli oli edelleenkin kova. Mieli oli kuitenkin korkealla. Heittoryhmä koostui amatöörien kärjestä (kaikki neljä osallistujaa, avoimessa kuitenkin oli 21). Alku oli nytkin hieman kankea tuulen kanssa taistellessa, mutta pikkuhiljaa pääsin peliin mukaan ja viimeisellä puolikkaalla pystyin vihdoin viimein pelaamaan omalla tasollani. Pari kakkosta tauluun ja kolmosiakin muutama. Yksi kiekko hukkui myös viimeisellä kierroksella. Tulos 51 ja kolmas sija amatööreissä.

AM-kärjessä taisteli viimeisellä kierroksella Haapaveden viikkokisoistakin tuttu porukka Vesa Mäkelä (YFK) ja Jarno Nahkala (DGCH). Omalta osalta ”taisteluksi” jäi viimeisen sijan välttäminen ja se onnistuikin neljän pisteen turvin ennen Kai Someroa (YFK). Avoimen voiton vei Niko Rättyä (YFK), toiseksi Mika Lasanen (OFS), jaetulle kolmannelle sijalle Jarkko Outila (YFK) ja Tommi Heikkinen (YFK).

Kisailijoiden kesken arviot hukattujen kiekkojen määrästä liikkuivat 50-60 kiekon välillä. Tämä ja sääolot kun jätetään huomioimatta, niin kisa oli kaikin puolin hyvin järjestetty ja homma toimi. Itse en kisaan lähtenyt tulosta heittämään, kuin että viimeiseksi en jää. Lähinnä lähdin hakemaan kisakokemusta ja katsomaan miten hommat muualla hoidetaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.