Vaala DGP tsekattu ja hienoksi todettu. Takaväylät 10-14 oli pusikkoista ja olis melkein vaatinut kaverin tai pari pelaamaan, aluskasvillisuus ”söi” kiekot aika hyvin. Joskin ainut taakse jätetty kiekko oli C-MD2 (flätti), joka sekin palautui toisella kierroksella. Ensimmäinen kierros oli aika totuttelua ja radan sisäistämistä, korit olivat kohtalaisen piilossa useallakin väylällä. Tulos +12 ei loppeensa kuitenkaan ihan huono ollut. Seuraavalle kierrokselle lähtiessä oli jo mehut aika loppu (kuten vesikin juomapulloista). Sitkeästi kuitenkin kierroksen tallustelin ja lopputulos +9 oli oikeinkin tyydyttävä tälle haastavalle radalle.

Kuvittelin myös saavani radasta ideoita Haapaveden uuden radan suunnitteluun, mutta kyllähän tuo metsä on niin erilaista, että ei tuota oikein voi verrata meidän ympäristöön. Toisaalta huomasi sen, että tulevalle radalle joutuu tekemään raivaustyötä, ja paljon!

Eilen oli sitten vuorossa kesän ensimmäinen Ylivieskan kierros. Muut Haapaveden jermut ehtivät kierrokselle n. 15 min aiemmin, joten lähdin kierrokselle yksin. Ykkösen avaus Wahoolla (jep vesieste pelotti) lipsahti vähän oikealle, mutta paria tauluun. Kakkosella kämmenavaus FD:llä kolme metriä kiposta, pirkkoa tauluun. Kolmosella C-PD+ kämmenellä kipon viereen OB-rajalle (sisälle) ja birdie. Nelosen avaus 10m korista, putti hutti ja toinen putti alarautaan, bogi. Vitosen avaus FD:llä korin alle ja birdie. Kutosella sitten repes. Avaus ensimmäisen männyn oksaan, jatko kämmenellä (suurinpiirtein) seuraavaan mäntyyn, lähäri jäi turhan kauas korista, putti ylärautaa ja tuplabogi korttiin. Seiskan avaus vähän lyhyenä vasemmalle, mutta lähäri kipolle ja par. 8,9 ja 10 väylillä perusvarmaa paria. 11:lla lähäri reisille ja bogi. 12 peruspirkko. 13 avaus hyvä, mutta jäi lyhyeksi ja kaarsi OB-puskan takareunaan. C-DD2 jäi sille tielleen ja bogi korttiin. 14 par. 15-väylän avaus kaarsi turhan voimakkaasti vasemmalle ja tipahti OB-rajalle (sisällä sekin kiekon verran \o/). Lähäri 4m kiposta ja par tauluun. 16-väylällä lyöttäydyin jo muitten Haapavetisten seuraan, avaus ensimmäisen saaren kauemmasta nurkasta ulos pari metriä. Dropparilta lähäri 4m kiposta ja bogi tauluun. 17 par. 18 avaus FD:llä (kerrankin) mandoportista läpi ja jatkoi vielä n. 30m. Pommihysselähäri lipsahti pitkäksi ja lähäriseiftiki meinas jäädä liian kauas, mutta onnistuin puttaamaan parin. Lopputulema Ylivieskasta oli selkeästi oma ennätys +2 (vanha +9).

Tarkoitus oli Ykassa kiertää toinenkin kierros mutta fiilikset katosi 15-väylällä, kun vaimo soitti löytäneensä 13-vuotta kanssamme taivaltaneen Taneli-kissamme kuolleena kotimme lähistöltä. Luultavasti helteet olivat vieneet ”ukosta” voimat, ainakaan mitään ulkoisia merkkejä ”onnettomuudesta” ei ollut. Toki tuo oli jollakin tavalla odotettavissa, kun parinakin syksynä olen jo miettinyt, että ”niin vaan taneki jaksoi taas yhden kesän”. Viime viikolla kannoin tanen pariinkin kertaan pihalta sisälle nukkumaan. Viimeinen leposija löytyi takapihan suuren kuusen ja kiven juurelta. Olo on haikea.